sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Mahtava tietokirja Helsingistä kiinnostuneille: Suruton kaupunki - 1920-luvun iloinen Helsinki


Seppälä, Mikko-Olavi: Suruton kaupunki
- 1920-luvun iloinen Helsinki
WSOY, 2016. 231 s.


Tämä ihastuttava tietokirja vie matkalle 1920-luvun Helsinkiin, runsaiden kuvien ja aikalaiskirjoituksien siivittämänä. Helsingissä eletään muutoksen aikaa: nuori sukupolvi on ajautunut kaupunkiin töihin ja opiskelemaan, kapakoissa tanssitaan Jazzia, naisten hiukset leikataan lyhyiksi ja kieltolakia vastustetaan vimmalla. Maailmalta Helsinkiin ajautuu elokuvia, musiikkia ja uusia keksintöjä. Hevoset saavat lähteä katukuvasta, kun modernit autot saapuvat rytinällä.

Uusi teknologia levisi 1920-luvun lopulla elokuvateattereihin ja syrjäytti soittoniekkoja. Tatu Pekkarinen lauloi 1929: "Helsingissä eletään jo aivan nykyaikaa. / Elokuvat puhelee ja gramofoni raikaa." Musiikerilehti suhtautui äänifilmin tuloon huolettomasti: "robotin sieraimiin ei ole vielä onnistuttu puhaltamaan eläväksi tekevää henkeä." (s. 156)

Kirjassa käsitellään 1920-luvun Helsinkiä monelta kantilta. Kieltolaki oli hyvin iso osa tuota aikaa, joten luonnollisesti siitä kerrotaan paljon myös tässä kirjassa. Autoilun yleistymisestä ja sen tuomista haasteista kerrotaan kattavasti. Pidin erityisesti osiosta, jossa puhutaan katujen uudelleennimeämisestä ja sen prosessista. Kaikki Venäjään viittaava haluttiin poistaa Helsingin kaduilta ja ruotsinkieliset nimet haluttiin suomalaistaa. Vaikka katujen uudelleennimeämistä vastustettiinkin paikoin, venäjänkielisten nimien muutoksesta oltiin suuresti yhtä mieltä. Näin Nikolaista tuli Snellman, Vladimirista Kaleva, Fredriksberginkadusta Aleksis Kiven katu...

Kaiken kaikkiaan pidin todella kirjan yleisilmeestä aikalaiskuvineen, piirroksineen ja monipuolisine tekstiotteineen. Kuvien hahmottamista auttaa se, että kirjassa kerrotaan mitä siinä kohdalla nykyään sijaitsee. Kirja on kirjoitettu viihdyttävästi ja siihen on lisätty paljon myös erilaisia aikalaistarinoita, tapahtumia ja sattumuksia, jotka tuovat oman värinsä tekstiin. Milloin on rouva Ester Fahlenin auto töytäissyt professori J. J. Tikkasta tienristeyksessä, milloin pelätty bussi ajanut ja uponnut jäihin...

Tästä kirjasta saa myös paljon vinkkejä 1920-luvun kirjallisuudesta, sillä sitä on hyvin monipuolisesti otettu esiin sekä tekstin lomassa että kirjan lopusta löytyvillä kirjallisuusluetteloilla. Niin artikkeleita, kaunokirjallisuutta kuin tietokirjallisuuttakin. Ajan tapahtumia, poliittista ilmapiiriä ja moderneja keksintöjä nostettiin monesti esiin piirroksissa, lyriikoissa ja kaunokirjallisuudessa, niin vakavasti kuin pilailumielessäkin.

Uskon, että etenkin helsinkiläisiä voisi kiinnostaa tämä kirja. Tämä on hyvä kirja myös muuten vain Helsingistä, Suomen historiasta, kieltolaista ja 1920-luvusta kiinnostuneille.

***

Tässä muutamia kirjavinkkejä:

Karri, Undo: Sodoma (1929)
Kianto, Ilmari: K. H. P. V. Kohtuullisen hutikan pyhä veljeskunta (1925)
Kivelä, Eetu: Olin turmeltunut nuorukainen. Romaani ruusuisesta nuoruudesta. (1930)
Paavolainen, Olavi: Nykyaikaa etsimässä (1929)
Salonen, K. D. J.: Taistelu kieltolaista (1922)
Similä, Aapo: Boheemilaulaja (1927)
Waltari, Mika: Suuri illuusioni (1928)


6 kommenttia:

  1. Kiitos lukuvinkistä! Mielenkiintoiselta kuulostaa.

    VastaaPoista
  2. En ole helsinkiläisiä, mutta 20-luvun kuvauksena tämä kiinnostaa minua todella paljon. Kiitos vinkistä, pitääpä ottaa lukulistalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole minäkään, mutta silti tätä oli kiva lukea. :D Juuri tuo 20-luku kiinnosti minuakin. Helsingissä on tullut muutamaan otteeseen käytyä, joten osa paikoista oli vähän enemmän tuttuja. Kiva että löysit luettavaa! :)

      Poista
  3. Tämä vaikuttaa kirjalta, josta kovasti tykkäisin! Suomen historia kiehtoo kovasti. Kiitos vinkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että kiinnostuit! :) Minä kyl tykkäsin tästä kirjasta, joten voin hyvillä mielin suositella. :D

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...