tag:blogger.com,1999:blog-77839293601974848482024-03-16T22:17:16.714+02:00Kirjojen PyörteissäJenny - Kirjojen pyörteissähttp://www.blogger.com/profile/06252258931597800443noreply@blogger.comBlogger316125tag:blogger.com,1999:blog-7783929360197484848.post-6501227358023014962024-02-03T18:00:00.047+02:002024-02-03T18:00:00.147+02:00J. S. Meresmaa: Tytär hämärän, piika pimeän<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-6iLBaWStWibOwLrWK3B_TCShxlS-G9ZeGI6B0MNCu8444ZQcQdGIj1VHYdzaN139gpIVnvErKwufOag_tU0QUUX7i2QWxl_eOy-TzMRkVMFDZhVb9aHMjyq5wDGLBDA45uY7PyQ7Lgo7fPVP4qI6SgrpwFCZUumdzsfGyEYHnALYkfAkOcyZLhHW/s1157/1tyt%C3%A4rh%C3%A4m%C3%A4r%C3%A4n.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1157" data-original-width="800" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-6iLBaWStWibOwLrWK3B_TCShxlS-G9ZeGI6B0MNCu8444ZQcQdGIj1VHYdzaN139gpIVnvErKwufOag_tU0QUUX7i2QWxl_eOy-TzMRkVMFDZhVb9aHMjyq5wDGLBDA45uY7PyQ7Lgo7fPVP4qI6SgrpwFCZUumdzsfGyEYHnALYkfAkOcyZLhHW/w442-h640/1tyt%C3%A4rh%C3%A4m%C3%A4r%C3%A4n.jpg" width="442" /></a></div><br /><br /><blockquote>Maanläheisesti maaginen romaani kahden nuoren naisen elämästä maailmassa, jota määrittää vuodenyö ja ikuinen syksy. Romantiikka ja lumoavat ihmiskohtalot vievät lukijan mukanaan.</blockquote><p> </p><p>Wau, olipas tämä hyvä! Ihan sanattomaksi jää. 😅 Onneksi seuraava osa näkyy jo horisontissa!</p><p>Tässä fantasiaduologian aloitusosassa seurataan kahta naista: köyhistä oloista ponnistanutta tietäjäoppilas Malkaa ja eloseppä Arona Pohtoviusta. Juoni lähtee liikkeelle siitä, kun Malka löytää matkanvarrelta vastasyntyneen vauvan ja päättää viedä sen turvaan. Kuka vauvan on sinne jättänyt ja miksi on mysteeri, joka jää kalvamaan Malkaa. </p><p>Rauniaran pääkaupungissa asuva lyhytkasvuinen Arona taas on tehnyt merkittävän löydöksen, jolla on kauaskantoiset seuraukset. Ikuisen syksyn ja pelottavien pimeiden öiden valtakunnassa on paljon asioita, jotka ovat painuneet unohduksiin - ja joita ei saisi kaivaa esiin. <br /></p><p></p><p><b>Mistä siis pidin kirjassa?<br /></b></p><p><b>Maailmasta. </b>Olipas ihanan maanläheinen ja mielenkiintoinen tämä Rauniara ja koko lore joka kirjassa vähitellen lukijalle aukeaa. Tässä maailmassa eletään ikuista syksyä, ja vuodenajat ovat jo kaukainen myytti Rauniarassa elävälle kansalle. Moni asia tuntuu olevan pahasti pielessä, mutta kaikki eivät sitä välttämättä edes tajua. <br /></p><p><b>Hahmoista.</b> Kirjan päähahmot Malka ja Arona veivät sydämeni mukanaan, mutta myös muut hahmot kirjasta olivat kiinnostavia taustoineen. Pistin merkille, että kirjassa on jotenkin ihania nimiä ja paljon kiinnostavaa ja luovaa fantasiamaailman sanastoa, kuten elosepät ja elonnot, männynkäiset, tarvaat...<br /></p><p><b>Tunnelmasta. </b>Kirjan tunnelma on samaan aikaan maanläheinen, lämmin ja romanttinenkin, mutta samalla ikuinen syksy painaa päälle ja pimeät illat tuovat vaarat lähelle. Maisema on omalla tavallaan todella synkkä, melkein tuli mieleen joku Pohjois-Korea. Niin synkäksi ei meno tosin tässä äitynyt, ei pelkoa siitä... se on vain mielleyhtymä, joka minun päässä syntyi. 😅<br /></p><p><b>Sitten on vielä teemat.</b> Kirjassa käsitellään erilaisia aiheita kuen seksuaalista hyväksikäyttöä, erilaisuutta, vaikeaa äitisuhdetta ja läheisen kuolemaa tavalla, joka ei tunnu liian kevyeltä, muttei liian painavaltakaan. Meresmaa on löytänyt tähän hienon balanssin. </p><p>Tässä kirjassa on todella hyvää uudelleenluku potentiaalia, koska nyt jo tuntuu, etten muista tai välttämättä edes huomannut ihan kaikkea, mutta toisella lukukerralla saattaa asiat taas avautua uudella tavalla. </p><p>Hieno, koukuttava ja nopealukunen kirja, suosittelen! </p><p><span style="font-size: x-large;">★★★★★</span><br /></p><p>J. S. Meresmaa: Tytär hämärän, piika pimeän</p><p>Myllylahti, 2023. 299 s.</p><p>Lainattu kirjastosta.<br /></p>Jenny - Kirjojen pyörteissähttp://www.blogger.com/profile/06252258931597800443noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-7783929360197484848.post-29811395219639223362024-01-31T18:00:00.021+02:002024-01-31T18:00:00.337+02:00Kinuskikissan makea vuosi<p><i></i></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjde0WjxLOaltw_zJWyTth3UzcLzKdUs7FLWFXmdcg605938g6SJ-0khe2tkm7NtfNTQ91fAK76A1DChqoR7Z-y-mTvQ3EAxj9MsHBwndXGZ2wrQ5QuPASnBiShPkazaXw804LUUtxarKFsltwm10I4gvZ9nTvX96KjKX0klZCsGMj-zGP8tG-5LTtn/s630/ISBN_978-952-94-7891-0.jpeg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="630" data-original-width="480" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjde0WjxLOaltw_zJWyTth3UzcLzKdUs7FLWFXmdcg605938g6SJ-0khe2tkm7NtfNTQ91fAK76A1DChqoR7Z-y-mTvQ3EAxj9MsHBwndXGZ2wrQ5QuPASnBiShPkazaXw804LUUtxarKFsltwm10I4gvZ9nTvX96KjKX0klZCsGMj-zGP8tG-5LTtn/w488-h640/ISBN_978-952-94-7891-0.jpeg" width="488" /></a></i></div><i><br /> </i><p></p><p><i>Kinuskikissan makea vuosi </i>meni varaukseen heti kun huomasin, että tämä kirja on tulossa! Sainkin sen käsiini aika nopsaa tahtia. Olenpas tässä ehtinyt kaksi leivostakin leipasta: kindiessit ja lemoniessit, joista ensimmäisestä tuli lähinnä yksi iso keksi piirakan sijaan, mutta noh. Hyvää se silti oli. Meidän vuoka olikin vähän isompi kuin mitä silmämääräisesti arvioin (öhm, kaksi kertaa isompi), niin taikina jäi aika ohueksi. 😅 Lemoniessit tein pienempään vuokaan ja niistä tuli täydelliset, nam. </p><p>Täytyy sanoa, että onpas aivan ihanasti kuvitettu kirja! Kirja on visuaalisesti todella laadukas. Näen ja arvostan sitä vaivaa mikä kaikkeen koristeluun ja kuvien ottamiseen on varmasti mennyt. Itse en todellakaan ole hyvä koristelemaan kakkuja sun muita, niin tästä on oikein hyvä ottaa inspiraatiota. (Värikkäistä kuvista taaperokin kiinnostui sen verran, että voitiin selata kirjaa yhdessä.) On kyllä niin herkullisen näköisiä leivonnaisia joka sivulla, mutta ei kuitenkaan turhan vaikean kuuloisia. Ohjeet ovat selkeitä ja niitä on helppo seurata, mikä on mulle hyvin tärkeää. <br /></p><p>Tykkään paljon kirjan ideasta: leivoksia vuodenaikojen ja juhlapäivien/kausien mukaan. Juuri tällaista kannustusta sitä kaipaakin, kun monesti haluttaisi leipoa, mutta ei keksi että mitä tai miksi. Mutta vuodessahan on juhlapäiviä yllin kyllin! Varmasti teen pääsiäisenä mämmiviinereitä! Pysyy leivontatatsi kunnossa, kun leipoo muulloinkin kuin jouluna ja satunnaisissa kissanristiäisissä...</p><p>Tämä on mun mielestä ihan täydellinen leivontakirja tällaiselle <i>silloin tällöin</i> leipojalle, joka haluaisi leipoa enemmänkin. Eikä tämä näyttäsi pahalta omassa hyllyssäkään, kirjahan on kuin karkki itsessäänkin, niin nätti. Ostan kyllä omaksi. 😍 <br /></p><p><span style="font-size: x-large;">★★★★★ </span><br /></p><p>Sini Visa: Kinuskikissan makea vuosi</p><p>Kinuskikissa Oy, 2023. 198 s.</p><p>Lainattu kirjastosta.<br /></p>Jenny - Kirjojen pyörteissähttp://www.blogger.com/profile/06252258931597800443noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-7783929360197484848.post-42354910071831765992024-01-27T20:13:00.000+02:002024-01-27T20:13:39.835+02:00Britney Spears: Nainen minussa<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGKfD76mOti09T9xFk92RpYhJ7PwJFyO1BVVyywN30Gsx7Tuend_AHdk8DzF5IqBbd-8AtfPRp9S06P9Pr3kG8g4bST8HCcP6nDK6htd06zaauFd7IqykKGyB0IEIWWLcMXEwBNnBkfghdBgEb97eCQoTSU8KH2qBeR_BxXtyt40HygM7INo8LPwne/s1400/britney.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1400" data-original-width="1400" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGKfD76mOti09T9xFk92RpYhJ7PwJFyO1BVVyywN30Gsx7Tuend_AHdk8DzF5IqBbd-8AtfPRp9S06P9Pr3kG8g4bST8HCcP6nDK6htd06zaauFd7IqykKGyB0IEIWWLcMXEwBNnBkfghdBgEb97eCQoTSU8KH2qBeR_BxXtyt40HygM7INo8LPwne/w640-h640/britney.jpg" width="640" /></a></div><p></p><p>Britneyn elämäkerta tuli vastaan BookBeattia selaillessa, ja päähänpistona tarttuin tähän ilman sen kummempia odotuksia. Britneyn musiikki on tietenkin minulle erittäin tuttua, ysärin lapsi kun olen. Muuten tiesin Britneystä sen mitä lööpeissä on aikoinaan ollut. Ja sen, että hän joutui isänsä holhoukseen pitkäksi aikaa. Se minua kaikista eniten kiinnostikin: miten hän joutui tähän holhoukseen ja miten hän pääsi siitä pois.</p><p>Tässä kirjassa Britney käy läpi elämänsä käännekohtia lapsuudesta tähän päivään, avaa tapahtumia surullisenkuuluisten uutisotsikoiden takaa ja puhuu suunsa puhtaaksi hyväksikäyttävästä lähipiiristään. </p><p><b>Aluksi minua häiritsi kirjan pinnallisuus: </b>Alussa Britney puhuu paljon ulkonäöstä ja kuvailee yksityiskohtaisesti käyttämiään asuja, kertaa kuuluisia esiintymisiään ja hehkuttaa muita julkkiksia... Sitten ymmärsin, että ehkä kyse on enemmänkin siitä, että Britney kuulostaa paljon nuoremmalta kuin mitä on: melkein teini-ikäiseltä. Ja onko se ihmekään? Loppua kohti kirjan sävy synkkenee ja puhe on suoraa. <br /></p><p>Tästä kirjasta tuli sellainen olo, että Britney on saanut vihdoin kertoa oman puolensa tarinastaan, ja haluaa kertoa kaiken, kainostelematta sen kummemmin, välittämättä siitä, miltä muitten silmissä näyttää. Ja olihan tämä silmiä avaava, raivostuttava, koskettava, järkyttävä, välillä oli vähän huumoriakin mukana. Britneyn raastava kokemus äitiydestä todella kosketti minua syvästi. </p><p>Eniten mieltä jäi nakertamaan kysymys: miten tällaista voi nykyaikana tapahtua ja vielä kaikkien silmien edessä? Tsiisus, onneksi Britney on vapaa holhouksesta. <br /></p><p><b>Lopulta tykkäsin tästä, vaikka alkuun meinasin vähän ärsyyntyä. Suosittelen!</b> Tämä oli todella nopealukuinen elämäkerta. </p><p><span style="font-size: x-large;">★★★½</span><br /></p><p>Britney Spears: Nainen minussa</p><p>Johnny Kniga, 2023. Kesto 5 h 52 min, Lukija: Anniina Piiparinen<br /></p><p>Kuunnetu BookBeatista.<br /></p>Jenny - Kirjojen pyörteissähttp://www.blogger.com/profile/06252258931597800443noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7783929360197484848.post-18437288965872630892023-12-22T21:17:00.000+02:002023-12-22T21:17:06.935+02:00Sini Helminen: Hurme<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgs3oMPa9MohJQgxJAX2HepYttRvKuWW2tZ03IPcCNAJseZ_0H406VUvy0MupS6XbgMUsi-XEowlyiukhcJ5gxBjKw9IjJr1GTQZxlvNfvbxJNp1vc63wKbn3k3eHj3NM_ASvMFkRdcmxrWmxqctQKkCZ0nb6y6STHIl89KSZnntlZAeVyISJ5nzmUX/s2492/Helminen__Hurme.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2492" data-original-width="1783" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgs3oMPa9MohJQgxJAX2HepYttRvKuWW2tZ03IPcCNAJseZ_0H406VUvy0MupS6XbgMUsi-XEowlyiukhcJ5gxBjKw9IjJr1GTQZxlvNfvbxJNp1vc63wKbn3k3eHj3NM_ASvMFkRdcmxrWmxqctQKkCZ0nb6y6STHIl89KSZnntlZAeVyISJ5nzmUX/s640/Helminen__Hurme.jpg" width="458" /></a></div> <p></p><p>Luettiin <a href="https://kataroomankirjaimia.blogspot.com/" target="_blank">Lauran</a> kanssa lukupiirikirjana <b>Sini Helmisen </b><i>Hurme</i><b>,</b> joka aloittaa urbaania fantasiaa ja kauhua sekoittavan <i>Lujaverinen</i>-trilogian. Tämä kuulosti päällisin puolin juuri sellaiselta kirjalta, josta tykkäisin. On mytologiaa, kauhua, ripaus romantiikkaa... Mikä voisi mennä pieleen? Lupaavan alun jälkeen tarina kuitenkin latistui aika pahasti mun makuun ja jätti jälkeensä lähinnä lievän ärtymyksen.<br /></p><p><b>Takakannesta: </b></p><p><i>Kuinka pieleen treffit ovat menneet, jos toinen alkaa niiden jälkeen kirjaimellisesti ghostata?<br /><br />Seela muuttaa opiskelemaan Helsinkiin ja majoittuu enonsa hautaustoimiston yläkertaan. Opiskelujen ohella hänen pitäisi autella hautauspalveluissa, mutta vainajat eivät ole niin säyseitä asiakkaita kuin hän oli toivonut. Kuolettavan katastrofaalisesti päättyneiden Tinder-treffien jälkeen Seelan elämää sotkevat vielä kummitteleva deitti ja alusvaatelaatikon kätköihin päätynyt huumepussi.<br /><br />Luennoilla Seela ei pysty pitämään silmiään irti salaperäisestä Hallasta, joka saa hänen sisuksensa veteläksi, vaikka lähestymisyrityksiä seuraakin kylmä vastaanotto. Salaisuudet eivät kuitenkaan tahdo pysyä pimennossa, eikä Seelan menneisyys haudassaan.</i><br /> </p><p><b>Yritin kovasti pohtia, että miksi en oikeen tykästynyt tähän kirjaan</b>, ja tulin siihen lopputulokseen, että vaikka tässä on vähän kaikkea, mitään ei ollut tarpeeksi. Henkilöhahmot, vaikka alkuun kiinnostavat, jäivätkin pinnallisiksi, mytologia jäi jotenkin ohueksi, romanttinen juoni oli enemmänkin ärsyttävä (lähinnä Seelan uskomattoman itsekkään asenteen takia, joka jurppi minua suunnattomasti). </p><p>Kuten sanoin Laurallekin, yleensä kun tulee luettua fantasiaa tai paranormaalia romantiikkaa, tulee sellainen fiilis, että haluaa oikein uppoutua kirjan maailmaan ja unohtaa kaiken muun vähäksi aikaa. Tästä tarinasta puuttui se. Ehkä tämän kirjan lukeminen vain osui sellaiseen aikaan, kun olisin kaivannut juuri sellaista fantasiaa. Joku toinen lukukerta voisi olla erilainen, sellaista lukeminen välillä on. <br /></p><p>Positiivisena loppumainintana voin sanoa, että tämä oli erittäin nopealukuinen ja Darth Mau on huippu nimi kissalle. 😸<br /></p><p>Tämä on ensimmäinen kirja, jonka olen lukenut Helmiseltä, mutta vaikka en tästä tykännyt, aion silti lukea häneltä muutakin. <i>Väkiveriset</i>-sarja on keikkunut lukulistallani jo pitkään. Enhän esimerkiksi tykännyt <b>Sarah J. Maasin</b> <i>Lasipalatsi</i>-kirjoistakaan, mutta <i>Valtakunta</i>-sarja taas on yksiä mun lemppareita. Ei sitä koskaan tiedä! </p><p><span style="font-size: x-large;">★★</span></p><p><span style="font-size: small;"><b>Sini Helminen:<i> </i></b><i>Hurme</i> </span></p><p><span style="font-size: small;"><i>Lujaveriset </i>#1</span></p><p><span style="font-size: small;">Myllylahti, 2021. 324 s. </span></p><p><span style="font-size: small;">Lainattu kirjastosta. </span><br /></p>Jenny - Kirjojen pyörteissähttp://www.blogger.com/profile/06252258931597800443noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-7783929360197484848.post-13172578373400777282023-10-02T21:11:00.000+03:002023-10-02T21:11:19.511+03:00Sarah J. Maas: Maan ja veren huone (Crescent City #1)<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhyzBPTZYiRExyUdpFSlfFbyWKKfPH5cqlhus_gciielpUIymbqWkX4G3eizUCgGf8ErWzo78da9xdcL9p4F3Sm-4Yy8pGz9WesVHkncABsyCMIj6CvbkMTx-pm3yX6cezaBW-Iv6rWEwd-P5lBEfUjHAyn9mdTK3PEqsZqaNR9XDGY3yuXnYlhh8xD/s800/9789512433612.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="800" data-original-width="800" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhyzBPTZYiRExyUdpFSlfFbyWKKfPH5cqlhus_gciielpUIymbqWkX4G3eizUCgGf8ErWzo78da9xdcL9p4F3Sm-4Yy8pGz9WesVHkncABsyCMIj6CvbkMTx-pm3yX6cezaBW-Iv6rWEwd-P5lBEfUjHAyn9mdTK3PEqsZqaNR9XDGY3yuXnYlhh8xD/s640/9789512433612.jpg" width="640" /></a></div> <p></p><p>Tätä <b>Sarah J. Maasin</b> uutuutta odotin kuin kuuta nousevaa, joten oli tosi kiva saada tämä arvostelukappaleena kustantamolta! ❤ Lukeminen valitettavasti vain venyi turhan pitkäksi milloin minkäkin ongelman ja hankaluuden vuoksi, niitä on kyllä tässä riittänyt viime aikoina... Mutta nyt tämä järkäle on luettu, ja olihan tämä koukuttava! Vauhdikas juoni todella tempaisi mukaansa ja sai ajatukset hetkeksi ohjautumaan muualle ikävistä asioista. Sehän kirjallisuudessa hienoa onkin. 😊 </p><p>Olen lukenut Maasilta aiemmin <i>Valtakunta</i>-kirjasarjan, josta tykkäsin
paljon. Yritin myös aloittaa <i>Lasipalatsi</i>-sarjan ekaa osaa, mutta en vain
tykännyt siitä yhtään, joten se jäi kesken. Tämä kirja aloittaa selkeästi erilaisen kirjasarjan kuin kumpikaan noista. <br /></p><p><b>Takakannesta:</b></p><p><i>Fantasiakirjallisuuden supertähden eeppinen ja hekumallinen uusi sarja alkaa<br /> <br />Bryce Quinlanin elämä oli täydellistä. Päivät hän paiski töitä ja yöt juhli rankasti. Sitten demoni murhasi hänen lähimmät ystävänsä.<br />Kun samankaltaiset murhat alkavat toistua, Bryce ymmärtää jonkun janoavan hänen vertaan. Hän on kuitenkin päättänyt kostaa ystäviensä kuoleman hinnalla millä hyvänsä. Avukseen Bryce saa poliisivoimille työskentelevän Hunt Athalarin, langenneen enkelin, jolle on tarjottu vapautta vastineeksi tapauksen ratkaisusta.<br />Kaivautuessaan syvälle Lunathionin synkimpiin salaisuuksiin Bryce ja Hunt törmäävät totuuteen, joka uhkaa koko kaupunkia. Apunaan heillä on vain toisensa, kun maailma heidän ympärillään suistuu kaaokseen.</i></p><p><b>Jos tykkäät paranormaalista romantiikasta, murhamysteereistä ja fantasiasta - tämä on ehdottomasti oikea kirja sinulle. </b>Uuteen fantasiamaailmaan historioineen, olentoineen ja maailmanjärjestyksineen kestää aina hetken asettua, mutta alun hämmennyksen ja tietotulvan kun kestää, niin sinne on oikeinkin kiva uppoutua. Tässä on todella mukaansatempaava ja koukuttava juoni heti alusta alkaen synkkine murhatutkimuksineen.</p><p>Tässä on freesin tuntuinen maailma, joka toisaalta vaikuttaa urbaanilta ja dystooppiselta, ja toisaalta taas ihanan perinteiseltä fantasialta - hyvän ja pahan taistelu on teema, joka ei koskaan vanhene. On haltioita, keijuja, enkeleitä, demoneja... </p><p>Kirjan henkilöhahmot ovat tarpeeksi mielenkiintoisia - vaikka välillä nousi mielen perukoille kysymys, että onko <i>kaikkien</i> pakko olla toinen toistaan kauniimpia ja komeampia yliluonnollisine kurveineen ja lihaksineen? Voisko<i> joku</i> olla suht. tavis (tai edes <i>vähän</i> epätäydellinen) paranormaalin romantiikan maailmassakin. 😅 Mulle tuli yhtäkkiä ähky näiden ulkonäkökuvausten kanssa. Myöskään överi biletys ja huumeiden vetäminen, ns <i>sex, drugs & rock'n roll </i>meininki ei ole aihe, josta tykkään ihan hirveästi lukea, mutta onneksi kirjassa on paljon muutakin, ettei nuo kohtaukset vieneet ihan kaikkea happea. <br /></p><p>Tästä kirjasta tuli vahvasti mieleen <b>Kresley Colen</b> <i>Immortals After Dark</i> kirjasarja, joten jos tykästyt tähän, suosittelen tutustumaan siihenkin. </p><p><span style="font-size: x-large;">★★</span><span style="font-size: x-large;">★½</span></p><p><b>Sarah J. Maas:</b> <i>Maan ja veren huone </i></p><p><i>Crescent City</i> #1</p><p>Gummerus, 2023. 969 s.</p><p><b>Saatu kustantajalta arvostelukappaleena. </b><br /></p><p><b><a href="https://kirjojenpyorteissa.blogspot.com/p/helmet-lukuhaaste-2023.html">Helmet-lukuhaaste 2023</a> </b>kohta 42. Kirjan nimessä on ainakin kolme sanaa</p>Jenny - Kirjojen pyörteissähttp://www.blogger.com/profile/06252258931597800443noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-7783929360197484848.post-42736575532742360462023-09-29T22:14:00.001+03:002023-09-30T11:55:07.416+03:00Romantiikkaa 1800-luvun Oulussa: Anu Vähäaho - En voi sua unhoittaa poies<p></p><blockquote><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4f4ApbD0QW0Nf_C4QGq5EiXRmr7nTFjOSkCMoB-LeclK05A2w7ZgYf9Q8nGSA5e_CF5LasBHsfC3w5IIRbhy9H2XujidJbCICZTM4iTTMhsmWY21gVyuAzU0hyphenhyphenBTbuKu7jLUP2U-JcHWW_a3SeSh1kfEt4uUHsAO9J2L58nnlWu-4689Of54i92KM/s2421/envoisua.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2421" data-original-width="1594" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4f4ApbD0QW0Nf_C4QGq5EiXRmr7nTFjOSkCMoB-LeclK05A2w7ZgYf9Q8nGSA5e_CF5LasBHsfC3w5IIRbhy9H2XujidJbCICZTM4iTTMhsmWY21gVyuAzU0hyphenhyphenBTbuKu7jLUP2U-JcHWW_a3SeSh1kfEt4uUHsAO9J2L58nnlWu-4689Of54i92KM/s640/envoisua.jpg" width="422" /></a></div><br />En voi sua unhoittaa poies kuvaa verevästi ja viihdyttävästi itsenäisen nuoren naisen elämää pohjoisessa tervakaupungissa aikana, jolloin uskoa ihmisten vapauteen tai yhdenvertaisuuteen ei pidetty hyveenä, toisin kuin tuottoisia naimakauppoja.</blockquote><p><span> </span><span> </span><span> - Ote takakannesta</span> <br /></p><p></p><p>Matka Oululaisen kirjallisuuden parissa jatkui minun ja <a href="https://kataroomankirjaimia.blogspot.com/" target="_blank">Kirjaimia</a>-blogin Lauran kahden hengen lukupiirissä tällä kertaa tällä <b>Anu Vähäahon</b> esikoisromaanilla.<br /></p><p>Olipas tämä ihanan tunnelmallinen romaani. Historiallinen romantiikka on ehkä genre, jota mulla tulee luettua eniten, ja tämä oli oikein ihana uutuus siinä luokassa. Välillä vähän pohjoisempiakin maisemia, jes! Löytyy 1800-luvun rosoista mutta lämmintä tunnelmaa, henkilöhahmoja palvelusväestä rikkaampiin isäntiin ja komeisiin kosijoihin, romantiikkaa, juonikuvioita, Oululaista historiaa tervakauppiaineen... </p><p>Kirjassa seurataan Oululaista Emerentia Brantia (Emmiä), joka ei ole kiinnostunut avioliitosta lainkaan, kunnes törmää komeaan vieraaseen Tukholmasta. Heidän välilleen hitaasti syttyvää liekkiä on mukava seurata läpi romaanin.<br /></p><p>Loppua kohden meininki meinasi mennä omaan makuun aika melodramaattiseksi, mutta toisaalta se loppu tuli kyllä luettua sitten todella nopeasti - melodraama on selkeästi koukuttavaa. 😅</p><p>Toivottavasti Anu Vähäaho jatkaa historiallisten romaanien parissa jatkossakin!💜</p><p><span style="font-size: large;">★★★★</span></p><p><b>Anu Vähäaho</b>: <i>En voi sua unhoittaa poies</i></p><p>Kustantamo S&S, 2023. 445 s.</p><p>Lainattu kirjastosta.</p><p><a href="https://kirjojenpyorteissa.blogspot.com/p/helmet-lukuhaaste-2023.html"><b>Helmet-lukuhaaste 2023:</b></a> 47.-48. Kaksi kirjaa, joiden tarinat sijoittuvat samaan kaupunkiin tai ympäristöön.<br /></p>Jenny - Kirjojen pyörteissähttp://www.blogger.com/profile/06252258931597800443noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-7783929360197484848.post-14656045289598195452023-06-28T18:13:00.002+03:002023-09-30T11:56:56.603+03:00Lempeää tuudittelua höyhensaarille: Maaret Kallio - Saatan sinut unille<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEic454ePBgq58Tg-wCV865lEk-f0Dj6RIQFSsaz8Sr9FP9KIWIYDkEM8WPeZraP2V-99E-Q_uO3pQrc8EdKbBJlGH-GayZY2PUGAGrtsvX6I6oDkTZpi1-7X5s8pROqUtwCepemzuqwAGJcfzDOTeF0jyjrAXZuIqehhkFdIms7krIKeqIJJwtWIHpH/s2492/1saatansinut.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2492" data-original-width="2368" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEic454ePBgq58Tg-wCV865lEk-f0Dj6RIQFSsaz8Sr9FP9KIWIYDkEM8WPeZraP2V-99E-Q_uO3pQrc8EdKbBJlGH-GayZY2PUGAGrtsvX6I6oDkTZpi1-7X5s8pROqUtwCepemzuqwAGJcfzDOTeF0jyjrAXZuIqehhkFdIms7krIKeqIJJwtWIHpH/s640/1saatansinut.jpg" width="608" /></a></div> <blockquote>"Pienen lapsen vireystilat vaihtelevat, ja välillä voi olla vaikeaa rauhoittua unille. Lämminsydämisissä loruissa punatulkkuisä hyräilee, kalaäiti keinuttaa ja leppäkerttu suukottelee lapsensa unten maille. Turvan tiukasta kapalosta on hyvä herätä uuteen päivään."</blockquote><div style="margin-left: 40px; text-align: left;"> - Ote esittelytekstistä<br /></div><p></p><p><b>Maaret Kallion</b> tämän kesän uutuus <i>Saatan sinut unille</i> on ihastuttavan soma runo/lorukirja lapsille. Tämä yllätti minut positiivisesti! Miten ihanan lempeitä ja juuri sopivan mittaisia uniloruja pienille vauvoille ja miksei vähän isommillekin lapsille. <b>Kati Vuorennon</b> lämmin ja pehmoinen kuvitus eläinvanhemmista pienokaisineen sopii uniteemaan kuin nenä päähän.<br /></p><p>Minä erittäin huonomuistisena ihmisenä voisin jopa kuvitella oppivani ulkoa tästä pari lorua. Tätä lukiessa tulikin mieleen, että tämähän voisi olla vaikkapa oiva ristiäislahja vauvalle. Tämä säteilee turvaa, lämpöä ja rauhallista tuudittelua. Olipas vain ihana. 💜 Tekee mieli nyt tutustua Kallion toiseen runokirjaan <i>Välillä olet varpuseni.</i> <br /></p><p>Sivut ovat paperisia, joten en suosittele jättämään tätä pienten käsien armoille kovin pitkäksi aikaa. 😅</p><blockquote>Saatan sinut unille,<br />leppäkertun levolle.<br /><br />Lasken kilpesi täpliä,<br />taivaan kirkkaita tähtiä.<br /><br />Sinikellot hiljaa soi.<br />Niissä unen laulun kuulla voi.</blockquote><p><span style="font-size: x-large;">★★★★</span></p><p><b>Maaret Kallio</b>:<i> Saatan sinut unille</i></p><p>WSOY, 2023. 37 s.</p><p><b>Saatu kustantajalta arvostelukappaleena.</b> <br /></p><p><b><a href="https://kirjojenpyorteissa.blogspot.com/p/helmet-lukuhaaste-2023.html">Helmet-lukuhaaste 2023</a></b> kohta 33. Kirja, jonka voit lukea kerralla alusta loppuun. </p>Jenny - Kirjojen pyörteissähttp://www.blogger.com/profile/06252258931597800443noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7783929360197484848.post-34723789233527105762023-06-26T21:38:00.000+03:002023-06-26T21:38:42.652+03:00Dimi Salo: Sopivanlaiset<p><b></b></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><b><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgyx0WLgf92he0HDDFpNZxprdxaEU36dacWhCHi1PLb6WjU5hRMLuaWHNTqPI6mzft8V5bt17m__AYB_AfI99Htai7oXUYMPbM3ifAMEu9W3by9qNKLbVpD8SHu0Ru6AKbsYCq7JVGr1KjCq9CKCNs5YoIkd_nv_LaQGYXFiNj71j1XShsz0TS2swF4/s3456/IMG_20230626_155130__01__01.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2592" data-original-width="3456" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgyx0WLgf92he0HDDFpNZxprdxaEU36dacWhCHi1PLb6WjU5hRMLuaWHNTqPI6mzft8V5bt17m__AYB_AfI99Htai7oXUYMPbM3ifAMEu9W3by9qNKLbVpD8SHu0Ru6AKbsYCq7JVGr1KjCq9CKCNs5YoIkd_nv_LaQGYXFiNj71j1XShsz0TS2swF4/w640-h480/IMG_20230626_155130__01__01.jpg" width="640" /></a></b></div><b><br />Dimi Salon</b> <i>Sopivanlaiset</i> on Ouluun sijoittuva kirja, joka valikoitui minun ja Kirjaimia-blogin <a href="https://kataroomankirjaimia.blogspot.com/">Lauran</a> ensimmäiseksi lukupiirikirjaksi. Oli kyllä ihan kiinnostavaa lukea kirjaa, jossa kuljetaan tutuissa ympyröissä ja puhutaan tutulla murteella. Kirjassa seurataan kalenterivuoden verran kolmea henkilöä: Hannelea, joka toimii ompelimoyrittäjänä. Juhania, joka on pitkäaikaistyötön. Ja heidän kolmikymppistä tytärtään Aavaa, joka työskentelee baarimikkona Kuuskutosessa. <p></p><p>Kirjassa kuljetaan vuoronperään Juhanin, Hannelen ja Aavan matkassa, kun he arkiaskareiden lomassa pohdiskelevat elämäänsä. Onko se sopivanlaista ja kenen mielestä? Lompsitaan Oulun loskaisilla kaduilla, matkustetaan ahdistuneina ruuhkabusseissa ja pistäydytään töiden jälkeen viinilasilliselle. Mietitään lapsuutta ja omaa roolia elämässä. </p><p><b>Tämä ei ole mikään <i>pako arjesta</i> kirja</b> - päin vastoin, tässä pyöritään hyvinkin arkisissa tunnelmissa läpi kirjan. Ei jännittävää juonta tai juonenkäänteitä - vain henkilökuvausta tuiki tavallisista ihmisistä: ehkä sinäkin tunnet jonkun Juhanin, Hannelen tai Aavan tyyppisen henkilön. <br /></p><p>Näistä henkilöistä tykkäsin lukea eniten Juhanin tarinaa, joka oli hyvin sydäntäriipaiseva ja helposti lähestyttävä. Hanneleen oli vaikea lämmetä ja Aava jäi hyvin etäiseksi hahmoksi. Toisaalta, kirjasta jäi sellainen tunne, että ymmärrän miksi kukanenkin on sellainen kuin on, vaikka en heistä pitäisikään. <b>Todella terävää henkilökuvausta!</b></p><p>En ole oikeastaan koskaan lukenut tällaista kirjaa. Tämä ei muistuttanut
minua mistään aiemmin luetusta, mikä oli sinänsä kyllä virkistävää!
Yleensä luenkin historiallista romantiikkaa, fantasiaa tai tietokirjoja, joten tämä on
aika kaukana mukavuusalueeltani muutenkin. Toisinaan on mukava astua sinne mukavuusalueen ulkopuolelle. <br /></p><p>Tämä on kokonaisuus, johon kuuluu kirjan lisäksi myös musiikkia, jota voi kuunnella samalla kun lukee kirjaa. Minulla ei ollut levyä tässä mukana, joten en osaa siitä sen enempää sanoa. Onpa luova idea! <br /></p><p>Ei tämä varsinaisesti omaksi suosikiksi noussut, mutta en todellakaan tätä huonoksikaan sanoisi. Olihan tämä erilainen lukukokemus, ja Oulun murre soljui oikein mukavasti ja luontevasti dialogissa. Suosittelen tutustumaan!<br /></p><p><span style="font-size: x-large;">★★★ </span><br /></p><p><b>Dimi Salo:</b> <i>Sopivanlaiset</i></p><p>Dimi Salo, 2023. 268 s.</p><p>Lainattu kirjastosta. </p><p><b><a href="https://kirjojenpyorteissa.blogspot.com/p/helmet-lukuhaaste-2023.html">Helmet-lukuhaaste 2023</a></b> kohta 47.-48. Kaksi kirjaa, joiden tarinat sijoittuvat samaan kaupunkiin tai ympäristöön<br /></p>Jenny - Kirjojen pyörteissähttp://www.blogger.com/profile/06252258931597800443noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7783929360197484848.post-19674127819980607482023-06-24T11:28:00.000+03:002023-06-24T11:28:35.117+03:00Alkuvuoden helmiä<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhiw0KD_glp7sW6zuQARezDW0c1Or4o6AqczkmL60feNauSzwnIkkErkNg4Nlt9V06tZaRidQh1ikVZ5bXKGc6ACRfCXLlt4-C_S9WSZX8OFhTBqXRa7SgFsXsy-s5phIwBTqcRrlM7KpwJZSCUZ9ybmd70xcCLm138l9TcfTWs-Ayodjkbj7DownRi/s3005/IMG_20230212_160324.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2421" data-original-width="3005" height="516" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhiw0KD_glp7sW6zuQARezDW0c1Or4o6AqczkmL60feNauSzwnIkkErkNg4Nlt9V06tZaRidQh1ikVZ5bXKGc6ACRfCXLlt4-C_S9WSZX8OFhTBqXRa7SgFsXsy-s5phIwBTqcRrlM7KpwJZSCUZ9ybmd70xcCLm138l9TcfTWs-Ayodjkbj7DownRi/w640-h516/IMG_20230212_160324.jpg" width="640" /></a></div><br /><p></p><p>Nyt kun vuosi alkaa olla puolessa välissä<span style="font-size: x-small;"> (mihin kaikki aika oikein menee 😨)</span>, on hyvä katsoa mitä on tullut luettua tähän mennessä. Ajattelin listata tähän ne kirjat, jotka jäivät mieleen parhaimpina lukukokemuksina. <br /></p><p><a href="https://kirjojenpyorteissa.blogspot.com/2023/03/dystooppinen-kuvaus-tiedemiehesta-ja.html" target="_blank"><b>Marianna Kurtto</b>: <i>Ellen valkeudessa</i></a></p><p>Sillä välin, kun kohistiin <b>Kiira Korven</b> runokirjauutuudesta <i>Hyppää vaan!</i>, Otavalta julkaistiin toinenkin runokirja, joka jäi paljon vähemmälle huomiolle. <b>Marianna Kurton</b> <i>Ellen valkeudessa</i> on johonkin tulevaisuuteen sijoittuva kirja tiedemiehestä ja koelinnusta, jota käyttäen etsitään ratkaisua ihmisiä hiertävään ongelmaan: kuinka eletään ikuisesti, kuinka ollaan kuolemattomia. Runomuotoinen tarina vuorottelee linnun ja tiedemiehen näkökulmia aiheeseen. Tämä kirja pyörii minulla mielessä edelleen. </p><p><a href="https://kirjojenpyorteissa.blogspot.com/2023/03/katsaus-venajan-henkiseen-ilmapiiriin.html" target="_blank"><b>Mihail Šiškin</b>: <i>Sota vai rauha</i></a></p><p>Kattava ja syvälle pinnan alle kurkistava esseekokoelma piirtää kuvan Venäjän ilmapiiristä ja sen ihmisistä. Miksi Venäjä on sellainen kuin se on. Todella hyvä kirja! Šiškin kirjoittaa niin hyvin tästä aiheesta: koskettavalla ja ymmärtävällä, mutta samalla kriittisellä otteella. <br /></p><p><a href="https://kirjojenpyorteissa.blogspot.com/2023/03/jose-sanchez-silva-poika-ja-valas.html" target="_blank"><b> José Sánchez-Silva</b>: <i>Poika ja Valas </i></a></p><p>Tämä oli aivan ihana kirppislöytö. Espanjalainen klassikkosatu kertoo pojasta, jolla on mielikuvitusystävä nimeltä Valas. Valas kulkee pojan mukana monissa elämänvaiheissa, niin iloissa kuin suruissa. Samalla tässä voi nähdä lapsen silmin, miltä perhe-elämä on ehkä tähän aikaan Espanjassa voinut näyttää: saman katon alta löytyvät työssään uupunut ja poissaoleva isä, ainaisissa kodinaskareissaan puuhasteleva äiti, mummo joka huomaa kaiken ja sisarukset, joiden kanssa nahistellaan. </p><p><b>Maaret Kallio:</b> <i>Saatan sinut unille</i></p><p>Tämän luin aivan vasta, enkä ole kerennyt blogitekstiä vielä kirjoittaa, mutta sanon vain, että pienen lapsen äitinä ihastuin tähän ikihyviksi. 💚 <br /></p><p>*** <br /></p><p>Oletteko lukeneet näitä kirjoja? Mitä kirjoja laittaisit omalle listallesi? 😊<br /></p><p>P.s. Oikein hyvää juhannusta! Oulussa sataa vettä, mutta se ei minua haittaa näiden kuumien ilmojen jälkeen, huh... <br /></p>Jenny - Kirjojen pyörteissähttp://www.blogger.com/profile/06252258931597800443noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-7783929360197484848.post-55359978432144240712023-06-21T08:43:00.001+03:002023-09-30T11:57:31.367+03:00Erään sotilaan tarina... Tuomas Kyrö: Aleksi Suomesta<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhf9n0NG6RPumskj6kTeon9XYDhgLoBAWs3A8SI92VbBoe6i2iMJgchHQu9wpOCquHVf3K364DOm9L_J5HhNiaOlUKX08896Dyv6zIb5SWsd3kHCO55ocPq6GlZ473LioPCkF-VldjO4-aJjcUgIh2OQiyAstIw3U_H3AZccybGXiEL_eECuKT2Q/s2610/9789510496565_frontcover_final.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2610" data-original-width="1653" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhf9n0NG6RPumskj6kTeon9XYDhgLoBAWs3A8SI92VbBoe6i2iMJgchHQu9wpOCquHVf3K364DOm9L_J5HhNiaOlUKX08896Dyv6zIb5SWsd3kHCO55ocPq6GlZ473LioPCkF-VldjO4-aJjcUgIh2OQiyAstIw3U_H3AZccybGXiEL_eECuKT2Q/s640/9789510496565_frontcover_final.jpg" width="406" /></a></div><br /><p></p><p></p><blockquote>"Helmikuu 2022. Aleksi istuu autossaan talvisessa Oulussa ja miettii itsemurhaa. Venäjä hyökkää Ukrainaan. Sotilas ei tapa itseään, mutta sotilas voi kuolla kunniakkaasti taistelukentällä. Aleksi myy kihlasormukset ja lähtee."</blockquote><p></p><p style="margin-left: 40px; text-align: left;">- Ote takakannesta.<br /></p><p>Ukrainan sota varmasti puhuttaa meitä kaikkia enemmän tai vähemmän tällä hetkellä. Senpäs takia tämä kirja kiinnittikin huomioni. <b>Tuomas Kyrön</b> <i>Aleksi Suomesta</i> kertoo Aleksista, joka 18-vuotiaana lähti Ranskan muukalaislegioonaan ja monien vaiheiden jälkeen taistelee nyt Ukrainassa. Minulle kirjailija on lähinnä tuttu <i>Mielensäpahoittaja</i>-kirjoistaan, joten tämä vaikutti aika mielenkiintoiselta ja erilaiselta uutuudelta häneltä. <br /></p><p><i>Aleksi Suomesta</i> on kokonaisuus erilaisia näkökulmia, joista kaikki kuitenkin keskittyvät yhteen henkilöön: Aleksiin. Välillä äänessä on äiti, isovanhemmat, kaverit, kirjailija tai Aleksi itse. Tuntuu, että Aleksi on elänyt jo monta elämää ikäänsä nähden, joten olihan tämä kiinnostavaa luettavaa. Mitä sota tekee ihmisen mielenterveydelle, millaista on Ranskan muukalaislegioonassa, millaista on elää ilman isää, millaista on elää Suomessa kun äiti on Pohjois-Suomesta mutta isä Senegalista, millaiset jäljet kiusatuksi tuleminen jättää, millaista Ukrainassa on nyt... <br /></p><p>Tämä kirja oli todella nopeasti luettu. Mukana oli ripaus huumoria, koskettavia, synkkiä ja surullisiakin hetkiä sekä tietenkin mielenkiintoisia tarinoita eri paikoista, joissa Aleksi on käynyt. Jos jotain jäin kaipaamaan, niin vähän syvempää pohdintaa joidenkin aiheiden kohdalla, kuten sotilaiden mielenterveydestä puhuttaessa. Jäi jotenkin sellainen tunne, että jotain jäi vielä sanomatta tai käsittelemättä, roikkumaan ilmaan. Mutta kaiken kaikkiaan todella tykkäsin tästä kirjasta ja huomasin samaistuvani Aleksiin monessa otteessa, etenkin lapsuudesta puhuttaessa. <br /></p><p>Olen kiitollinen, että sain kurkistaa Aleksin arkeen tämän kirjan kautta, ja nähdä hieman miltä ammattisotilaan elämä voi näyttää, hyvässä ja pahassa. <br /></p><p>Lämpimät suositukset tälle kirjalle!<br /></p><p><span style="font-size: x-large;">★★★★</span><br /></p><p><b>Tuomas Kyrö</b>: <i>Aleksi Suomesta </i><br /></p><p>WSOY, 2023. 288 s.</p><p><b>Saatu kustantajalta arvostelukappaleena. </b><br /></p><p><b><a href="https://kirjojenpyorteissa.blogspot.com/p/helmet-lukuhaaste-2023.html">Helmet-lukuhaaste 2023</a> </b>kohta 46. Kirjassa on epätavallinen mies tai poika<br /></p>Jenny - Kirjojen pyörteissähttp://www.blogger.com/profile/06252258931597800443noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7783929360197484848.post-19145918771100772212023-06-16T20:55:00.001+03:002023-09-30T11:58:28.446+03:00Uni Ojuva - Onhan sentään linnut<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgmkuEHkRThEqrAt6KoY1tDJaaiWd6x3j7sxz5wZQS3fs99ht5o6t_auLWUGu3TlhgqnKQckotLipd3l_hfkLEHk5rfqc4IaaHYt3lLqRTXd2Koihdb6nNEuw_vO-lauQBf5LYSIF3YJQdqiDFHIQAwLIICyZqztAwHHZBeFCAXmBahnUAU3_Zucg/s768/onhan%20sent%C3%A4%C3%A4n.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="768" data-original-width="620" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgmkuEHkRThEqrAt6KoY1tDJaaiWd6x3j7sxz5wZQS3fs99ht5o6t_auLWUGu3TlhgqnKQckotLipd3l_hfkLEHk5rfqc4IaaHYt3lLqRTXd2Koihdb6nNEuw_vO-lauQBf5LYSIF3YJQdqiDFHIQAwLIICyZqztAwHHZBeFCAXmBahnUAU3_Zucg/s640/onhan%20sent%C3%A4%C3%A4n.jpg" width="516" /></a></div><p></p><br /><p><b>Esittelyteksti:</b></p><i>Sodankyläläisen Uni Ojuvan (s. 1984)
runokokoelma Onhan sentään linnut kuvaa Keski-Lappia uudisasutuksen ja
kadonneen keminsaamen kielen ja kulttuurin rajamaana. Kirjan runot
luovat historiakuvan seudusta, jota kruunu ja valtio kontrolloivat ja
jossa joukkoliikkeet kukoistivat. Samalla teoksen paikat – tulivuori,
raippamänty, joki, työväentalo ja asutustila – toimivat runojen
kuvaamien ihmisten ankkuroitumispisteinä omaan menneisyyteen ja sen
vaikuttamiin identiteetteihin.</i><p>Tämä<b> Uni Ojuvan </b>toinen runokokoelma <i>Onhan sentään linnut</i> (onpa ihana nimi!) oli niitä kevään uutuuksia, joita odotin kaikista eniten. Olin ihan onneissani, kun huomasin tämän odottavan minua kirjaston varaushyllyssä. 💚 </p><p>Ei ole aikaisemmin tullut runokirjaa vastaan, jossa käsiteltäisiin tällaista aihetta, joka on todella lähellä omaa sydäntä: suomalaisten ja Suomen saamelaisten kohtaamisia, kadonnutta kulttuuria, identiteettiä ja sukujuuria molemmin puolin. Kirjassa kuljetaan matka halki ajan samoilla seuduilla, aina jääkaudesta näihin päiviin. Katsotaan tässä myös kauas tulevaisuuteen: mitä siellä on jäljellä silloin?<br /></p><p>Huomasin nyökytteleväni ja hymähteleväni runojen matkassa, tässä on hienosti puettu sanoiksi Lapin historiaa ihmisineen, myötätuntoisella otteella. Runot puhuttelivat ja mietityttivät, mutta jotain jäin kaipaamaan. En osaa sanoa, että mitä... Suosittelen silti tutustumaan, varsinkin jos tämä on aihe joka sinuakin kiinnostaa. </p><p>Tuli luettua tämä samaan aikaan, kun aloitin lukemaan <b>Tapio Nykäsen</b> kirjaa <i>Lapin ihminen</i>. Toimiva kombo!<br /></p><div style="margin-left: 40px; text-align: left;"><span style="color: #0b5394;">mutta onhan sentään linnut<br /><br />on niin kirkasta, että luomien läpi<br /> voi nähdä lintujen varjot<br /><br /> tietävätkö ne hyvää vai pahaa<br /><br /> jolgilla on mukanaan kaikki mitä tarvitaan elämään:<br /> partakirves, tappara, arina</span><br /></div><p><span style="font-size: x-large;">★★★ ½</span><br /></p><p><b>Uni Ojuva</b>: <i>Onhan sentään linnut</i></p><p>Aviador, 2023. 87 s. </p><p>Lainattu kirjastosta.</p><p><b><a href="https://kirjojenpyorteissa.blogspot.com/p/helmet-lukuhaaste-2023.html">Helmet-lukuhaaste 2023</a> </b>kohta 22. Kirja kertoo aiheesta, josta olet lukenut paljon</p><p><br /></p>Jenny - Kirjojen pyörteissähttp://www.blogger.com/profile/06252258931597800443noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7783929360197484848.post-74543894826205741212023-05-01T16:09:00.001+03:002023-09-30T11:58:48.565+03:00Taaperon loputtoman riemun kirjat<p>Millaisia kirjoja 11kk ikäinen taapero rakastaa? Jos etsit kivaa luettavaa pikkuiselle, niin tässä on pari kirjavinkkiä, joiden äärellä meillä päin on viihdytty mainiosti.<br /></p><h2 style="text-align: left;">Kirjoja joissa on peili. </h2><p>Kuten tämä <b>Emily Snapen</b> värikäs kirja <i>Hei, kuka se siellä - Viidakossa</i> (WSOY)<i>,</i> jossa tutustutaan viidakon eläimiin ja kurkitaan peilistä. Tämä lainattiin kirjastosta.<br /></p><p><i></i></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEioaje9A9MH0mQ58FVjYaB0QCVP_NPbQEYDjmEJot7spxPVOqsATbGUC0gUBdaGXSiMP7ZU5E54r4Y6Rztj10_3SM9dlx95o7ciLbxM-etevr05_rz9Mwknl0EI-ljTna-fX2SyUQpOrNW-_3WMMDrYlU2TZTE5-c6f3pDcs_8AjJrsAPeHBYxq_w/s2598/hei%20kuka%20se%20siell%C3%A4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2598" data-original-width="2598" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEioaje9A9MH0mQ58FVjYaB0QCVP_NPbQEYDjmEJot7spxPVOqsATbGUC0gUBdaGXSiMP7ZU5E54r4Y6Rztj10_3SM9dlx95o7ciLbxM-etevr05_rz9Mwknl0EI-ljTna-fX2SyUQpOrNW-_3WMMDrYlU2TZTE5-c6f3pDcs_8AjJrsAPeHBYxq_w/s640/hei%20kuka%20se%20siell%C3%A4.jpg" width="640" /></a></i></div><i><br /></i><p></p><h2 style="text-align: left;">Luukkukirjoja. </h2><p>Näitä meillä on ollut monia, joista poika on tykännyt, mutta ehkä erityisesti näistä pienistä <i>Ensimmäiset sanani </i>& <i>Pieni kirjani</i> -kirjoista, joissa luukut on helppo avata ja ne ovat vankkaa tekoa, ettei heti repeä. Meillä on omasta takaa näitä kaksi. Tämä <b>Jessica Gibsonin</b> <i>Ensimmäiset sanat - Hauvat </i>(Gummerus) lainattiin kirjastosta.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjG3BNG8Ox7fH-CNclH4YZDYrN6uQmiDTDLGk7qEKzcSWeq_LaMNT03fsb6b_ytfxRIh74DDfn6UXw2A2n5cJ3XKl-RZGbEPUQwU1aQjhf0bDIwXjNTbxrQDQUvhjrXhwqKhgPLr1_ZRkMqLE39IzppjZR_VUObcsDhd51Omfu5NCEihil2TLmi_w/s778/hauvat.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="770" data-original-width="778" height="634" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjG3BNG8Ox7fH-CNclH4YZDYrN6uQmiDTDLGk7qEKzcSWeq_LaMNT03fsb6b_ytfxRIh74DDfn6UXw2A2n5cJ3XKl-RZGbEPUQwU1aQjhf0bDIwXjNTbxrQDQUvhjrXhwqKhgPLr1_ZRkMqLE39IzppjZR_VUObcsDhd51Omfu5NCEihil2TLmi_w/w640-h634/hauvat.jpg" width="640" /></a></div><h2 style="text-align: left;"> </h2><h2 style="text-align: left;">Kosketuskirjoja joissa on erilaisia pintoja. </h2><p>Tämä <i>Oppi&Ilo</i> -sarjaan kuuluva <b>Mikko Hiltusen</b> kirja <i>Eläinystävät </i>(Sanoma Pro) on ollut hauska. Kirjassa on erilaisia eläimiä, joiden turkkia pääsee silittelemään. Samantyylisiä kirjoja ovat myös samaan sarjaan kuuluvat <i>Älä kutita possua</i> ja <i>Älä kutita virtahepoa,</i> jotka ovat sekä kosketus- että äänikirjoja. <br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgr2lIcF_2D1gRG0cLFhoEMAB58mmt2PUKvLGkF0EobwtYob6IsTfOeycmWW0Ff1mzsyAOB5GgPnhiodrT5P0hXBAi_wWVMWtBaapVGVFfdvuHpPqBR-dvZgk7OMsXfQ1hkZYWK6HmoQI14IsiM6aQ9gXwzvSIBlykAdxq7HuxCa752kzDDjpHmmw/s1024/Ela%CC%88inysta%CC%88va%CC%88t_preview.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="895" data-original-width="1024" height="560" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgr2lIcF_2D1gRG0cLFhoEMAB58mmt2PUKvLGkF0EobwtYob6IsTfOeycmWW0Ff1mzsyAOB5GgPnhiodrT5P0hXBAi_wWVMWtBaapVGVFfdvuHpPqBR-dvZgk7OMsXfQ1hkZYWK6HmoQI14IsiM6aQ9gXwzvSIBlykAdxq7HuxCa752kzDDjpHmmw/w640-h560/Ela%CC%88inysta%CC%88va%CC%88t_preview.png" width="640" /></a></div><h2 style="text-align: left;">Kirjoja joista lähtee ääntä (tietenkin). </h2><p>Leo sai mummoltaan lahjaksi tällaisen viidakkoaiheisen kirjan, jonka alareunasta voi painella nappeja ja kuunnella eläinten ääniä. On ollut myös tykätty. Tämä on <b>Nick Acklandin </b><i>Ssh! </i>(Tactic Games).<br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgNwxI7C_Y3dJmXrOEtQcbFsUi6PFWkZKhYxSnZ7apWzK4NCUl2Pzt9qf6fej_c0R6uHsFLvnVzYPHv3Vwg3UAmvmNgTa6bTvP9CuglCchG2lY0McaOsgqRuzxrsEgYtUn5hfe9RW3SXoCjLcbI9eo-kMkirGtrvAekTc-vdT8vX-Hnu7wYbl2czg/s1200/ssh.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1148" data-original-width="1200" height="612" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgNwxI7C_Y3dJmXrOEtQcbFsUi6PFWkZKhYxSnZ7apWzK4NCUl2Pzt9qf6fej_c0R6uHsFLvnVzYPHv3Vwg3UAmvmNgTa6bTvP9CuglCchG2lY0McaOsgqRuzxrsEgYtUn5hfe9RW3SXoCjLcbI9eo-kMkirGtrvAekTc-vdT8vX-Hnu7wYbl2czg/w640-h612/ssh.jpg" width="640" /> </a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><p><b>Lisäksi täällä tykätään katsella kirjoja, joissa on valokuvia esim. eläimistä</b>. Ne ei ehkä aikuisen mielessä ole se ensimmäinen valinta, kun on niin paljon värikkäitä ja söpöjä kuvakirjojakin tarjolla. Mutta niiden uudelleenlukupotentiaali on suuri ja ainakin Leo viihtyy niitä selailemassa yllättävän kauan. Eläinten ääniä on hauska matkia ja kuvia voi tuijotella pitkäänkin. Näitä meiltä löytyy paljon, koska ollaan saatu kasoittain kirjoja sukulaisilta ja ystäviltä. Myös kirjastojen poistomyynneistä lasten valokuvallisia katselukirjoja löytyy yllättävän usein. </p></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><p>***</p></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><p>Oikein mukavaa vappua kaikille! 💚🎈 </p></div>Jenny - Kirjojen pyörteissähttp://www.blogger.com/profile/06252258931597800443noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7783929360197484848.post-48133061575621889722023-04-18T15:10:00.002+03:002023-10-02T21:39:19.585+03:00Loistava tietokirja pöllöistä: Pöllöt - Metsiemme hiljaiset saalistajat <p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEimzdMBGRylYtcuwBdT6xHzrSNBMT_Ctf7maXZGYp5Lr_KqrIknrRFr59DpEye5-bAWjXn1L4lnS2oxb8a7RGo764lGV56LC4VBAGqNJMVR1QLYAV90rnWItSshQiOKUurkr7Z6y1SqVbNky_1ftavIbni9iykFEiD9MoKCH17BVCM0P8Pe17n6qQ/s800/p%C3%B6ll%C3%B6t.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="711" data-original-width="800" height="568" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEimzdMBGRylYtcuwBdT6xHzrSNBMT_Ctf7maXZGYp5Lr_KqrIknrRFr59DpEye5-bAWjXn1L4lnS2oxb8a7RGo764lGV56LC4VBAGqNJMVR1QLYAV90rnWItSshQiOKUurkr7Z6y1SqVbNky_1ftavIbni9iykFEiD9MoKCH17BVCM0P8Pe17n6qQ/s640/p%C3%B6ll%C3%B6t.jpg" width="640" /></a></div> <p></p><p>Pöllöt ovat aina kiehtoneet minua, eikä Harry Pottereiden lukeminen aikoinaan ole varmaan haitaksi ollut sen suhteen. Tämä tarttui minulle mukaani sattumalta kirjaston uutuushyllystä, ja olipas vain aika ihana tietopakkaus Suomen pöllöistä. </p><p>Kirjan formaatti oli yllättävän mukaansatempaava. Tässä käsitellään yksi kerrallaan kaikki kymmenen Suomessa esiintyvää pöllölajia huuhkajasta varpuspöllöön. Kauniita valokuvia on paljon. Mutta kaikista eniten tykkäsin lyhyistä tarinoista, joissa kuvaajat kertoivat kohtaamisista pöllöjen kanssa luonnon keskellä. </p><p>Pöllöjä on hyvin harvoin tullut itse nähtyä. Muutamana aamuna kotiseudulla Pohjois-Lapissa on näkynyt pöllö istuskelemassa oksalla - ja se on kyllä hieno näky. Se huhuilu on niin jännän kuuloista aamuvarhaisella, kun on muuten hiljaista. Mikähän pöllö se olisi ollut? Ehkä kirjan perusteella lapinpöllö. Kerran olen nähnyt kauniin valkoisen tunturipöllön. Olisikohan silloin ollut sopulien vaelluskausi, kun kirjassa sanottiin, että silloin näitä harvinaisuuksia voi jopa nähdäkin.</p><p>Kuka olisi arvannut, että kirja pöllöistä olisi näin kiehtova! Tämä oli kiva tietopakkaus, josta huokui suomalaiselle luonnolle ominainen rauhallisuus ja seesteisyys huhuilevine pöllöineen. Teksti oli mukavan soljuvaa ja helppolukuista. Suosittelen lämpimästi! Vähintäänkin kauniiden valokuvien takia. :)<br /></p><p><span style="font-size: x-large;">★★★★</span></p><p><b>Matti Alasaarela, Esa Hohtola & Jari Peltomäki: </b><i>Pöllöt - Metsiemme hiljaiset saalistajat</i></p><p>Docendo, 2023. 203 s.</p><p>Lainattu kirjastosta.</p><p>***</p><p><b><a href="https://kirjojenpyorteissa.blogspot.com/p/helmet-lukuhaaste-2023.html">Helmet-lukuhaaste 2023</a></b> kohta 45. Kirja sopii haastekohtaan, johon olet jo lukenut kirjan. <br /></p>Jenny - Kirjojen pyörteissähttp://www.blogger.com/profile/06252258931597800443noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7783929360197484848.post-10385129143361695732023-04-16T15:31:00.000+03:002023-04-16T15:31:07.956+03:00Poimintoja loppuvuoden 2023 kirjauutuuksista<div><p>Aina ihana hetki, kun uusia kirjakatalogeja alkaa ilmestyä sieltä täältä. ❤ Minun valinnoissa painottuu tietokirjat, historiallinen romantiikka, fantasia, runot, muutama ihana lastenkirja ja värikkäät valinnat taaperolle. </p><p>Tässä on minun tärpit kesän/syksyn kirjauutuuksiin:</p><h2 style="margin-left: 40px; text-align: center;"><b>Kaunokirjat: </b></h2><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjlczILnrjn72ZT9CHpa-x04cz_EFXpKNGuMg2xIii0gbdWpgOm3ZdETATzbXwyONpXGtdLx3OErlA4BlKZ5oe7YiobpMvX85RJ1RVVGvqH6BoE5FRFbF0tPQ9ovBEKrFsjgDsGy-Go0P7msxQjMfeELxkiwWRBhvM1txRYf4O0ASHzM2YtKrpAyw/s2000/3.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="2000" height="512" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjlczILnrjn72ZT9CHpa-x04cz_EFXpKNGuMg2xIii0gbdWpgOm3ZdETATzbXwyONpXGtdLx3OErlA4BlKZ5oe7YiobpMvX85RJ1RVVGvqH6BoE5FRFbF0tPQ9ovBEKrFsjgDsGy-Go0P7msxQjMfeELxkiwWRBhvM1txRYf4O0ASHzM2YtKrpAyw/w640-h512/3.png" width="640" /></a></div><br /></div><p><span style="font-size: large;"><b>Ayòbámi Adébáyò</b>: <i>Onnenkauppaa</i></span> (Atena) "Vavahduttava romaani Nigeriasta, rauenneista toiveista ja elämän sattumanvaraisuudesta."</p><p><span style="font-size: large;"><b>Vappu Kannas</b>: <i>Kimalaisten kirja</i> </span>(S&S): "Lumoava romaani runoilija Emily Dickinsonin maailmasta"</p><p><span style="font-size: large;"><b>Lina Nordquist</b>: </span><i><span style="font-size: large;">Minne ikinä menetkin</span> </i>(S&S): "Minne ikinä menetkin on dramaattinen historiallinen romaani siitä, kuinka riippuvaisia toisistamme olemme, ja kaikkea kannattelevasta rakkaudesta, joka ylittää kaikki rajat."</p><p><span style="font-size: large;"><b>Anu Vähäaho:</b> <i>En voi sua unhoittaa poies</i></span> (S&S): "Lumoava historiallinen rakkausromaani 1820-luvun Oulussa"</p><p><span style="font-size: large;"><b>Satu Leisko</b>:<i> Ihmisenhaltija</i></span> (Avain): "Ihmisenhaltija on nykypäivään sijoittuva tummasävyinen young adult -romaani, jonka hahmoihin ja tarinaan ovat vaikuttaneet suomalaisen mytologian olennot."</p><p><span style="font-size: large;"><b>Rebecca Netley</b>: </span><i><span style="font-size: large;">Kalman kehtolaulu</span> </i>(Bazar): "Kalman kehtolaulu on hyytävän tunnelmallinen kummitustarina syrjäisestä kartanosta 1860-luvun Skotlannissa "</p><p><span style="font-size: large;"><b>Anni Kuu Nupponen</b>: <i>Sydänmeri</i> </span>(Gummerus): "Maaginen romaani merensuojelusta."</p><p><span style="font-size: large;"><b>Terhi Tarkiainen:</b> <i>Peto irti </i></span>(Tammi): "Kauan kärtetty, itsenäinen jatko-osa romaanille Pure mua."</p><h2 style="text-align: center;"><b>Runot:</b></h2><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0feTspzutqat3OXUvhGDfodmBLnxq-A1PazXVQ-l9SPpWBTe3PUJcezz6gzi9LXGluCVGhJEw1QC5V7cWwDQJbXTaJ2SsL0NpB-dsNflSEvlQReW-bvWUbeHJWSNS8H69acrmO8k9e5cURJDhJZF7SZ0hXIFPGAdvfHvU-NR3DVhzSC1Tt8qsrg/s2000/White%20&%20Black%20Modern%20Coffee%20Quote%20Photo%20Collage(2).png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="2000" height="512" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0feTspzutqat3OXUvhGDfodmBLnxq-A1PazXVQ-l9SPpWBTe3PUJcezz6gzi9LXGluCVGhJEw1QC5V7cWwDQJbXTaJ2SsL0NpB-dsNflSEvlQReW-bvWUbeHJWSNS8H69acrmO8k9e5cURJDhJZF7SZ0hXIFPGAdvfHvU-NR3DVhzSC1Tt8qsrg/w640-h512/White%20&%20Black%20Modern%20Coffee%20Quote%20Photo%20Collage(2).png" width="640" /></a></div><p><span style="font-size: large;"><b>Pia Perkiö:</b> <i>Tässä iässä</i></span> (Avain): "Tässä iässä -kirjassa pienet hauskat riimirunot kertovat ikääntymisen tuomista tunteista."</p><p><span style="font-size: large;"><b>Tomi Kontio:</b><i> Tunturin luokse, rakkaan </i></span>(Teos): "Tunturi on tausta, jota vasten elämän hetket erottuvat."</p><p><span style="font-size: large;"><b>Henriikka Tavi:</b> </span><i><span style="font-size: large;">Remu</span> </i>(Teos): "Henriikka Tavin runokokoelman keskiössä on Remu Martikainen, sekarotuinen 12-vuotias koirayksilö ja perheenjäsen."</p><p> </p><h2 style="text-align: center;"><b>Tietokirjat:</b></h2><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh_UY2cU2bC-VJOUZQGvEnI4loU_8yyjOsvViac2GkDZWDi8zpnyO3vTPRKqTqTazSEtdxubXqzexb0zYn6Ho6raS6pxhb2RFftQ_7WADCkbUmFSGjc32OaQVtKcObf7gp8EiA2oqpOi-mtkrFGmUI-ruYo3t26m6rtgHCkzm-_RGTfz8FHddXpLw/s2000/White%20&%20Black%20Modern%20Coffee%20Quote%20Photo%20Collage(3).png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="2000" height="512" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh_UY2cU2bC-VJOUZQGvEnI4loU_8yyjOsvViac2GkDZWDi8zpnyO3vTPRKqTqTazSEtdxubXqzexb0zYn6Ho6raS6pxhb2RFftQ_7WADCkbUmFSGjc32OaQVtKcObf7gp8EiA2oqpOi-mtkrFGmUI-ruYo3t26m6rtgHCkzm-_RGTfz8FHddXpLw/w640-h512/White%20&%20Black%20Modern%20Coffee%20Quote%20Photo%20Collage(3).png" width="640" /></a></div><br /><p><span style="font-size: large;"><b>Jennette McCurdy</b>: </span><i><span style="font-size: large;">Onneksi äitini kuoli</span> </i>(Johnny Kniga): "Koskettava ja aidosti hauska kertomus siitä, miten äitinsä unelmaa toteuttaneen lapsitähden elämä alkaa vasta äidin kuoleman jälkeen."</p><p><span style="font-size: large;"><b>Shen Yang:</b> <i>Enemmän kuin yksi lapsi </i></span>(into): "Enemmän kuin yksi lapsi on Shen Yangin koskettava muistelmateos hänen omista kokemuksistaan ylimääräisenä – ja siten perheelleen vaarallisena – lapsena."</p><p><span style="font-size: large;"><b>Elina Välimäki:</b> <i>Kiusatut</i></span> (into): "Kiusatut kertovat, miten kaltoinkohtelu on vaikuttanut heidän elämäänsä ja miten he ovat oppineet elämään kivun kanssa."</p><p><span style="font-size: large;"><b>Michael Hebb:</b> <i>Puhutaan kuolemasta illallisella</i> </span>(Otava): "Ei ole oikeata tapaa puhua kuolemasta, mutta kirjassa on hyviksi todettuja keskustelunavauksia ja paljon mielenkiintoisia tarinoita."</p><p><span style="font-size: large;"><b>Ilari Aalto & Elina Helkala:</b> </span><i><span style="font-size: large;">Vuosi keskiajan Suomessa</span> </i>(Atena): "Valloittava tietokirja keskiajan suomalaisten arjesta ja juhlasta."</p><p><span style="font-size: large;"><b>Katja Hoyer:</b> <i>Muurin takana - Itä-Saksan historia 1949–1990</i></span> (Atena): "Silmiäavaava teos Itä-Saksasta, kadonneesta maasta, jonka historian luulit tuntevasi."</p><p><span style="font-size: large;"><b>Teemu Potapoff</b>: <i>Faija </i></span>(Docendo): "Teoksessa isät pohtivat, millaisia roolimalleja he haluavat olla ja miten isyys on muokannut heitä ihmisinä."</p><p><span style="font-size: large;"><b>Marika Riikonen:</b> <i>Yksin, kiitos </i></span>(Hertta): "Vahvasti omakohtainen kirja ravistelee tiukassa istuvaa oletusta siitä, että parisuhde- tai perhekeskeinen elämä, saati jatkuva seurankaipuu, olisi ainoa oikea vaihtoehto."</p><p><br /></p><div><h2 style="text-align: center;"><b>Lastenkirjat: </b></h2><h2 style="text-align: left;"><b><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiiCiqrelsCv_yByY74W9ctfjhculY-JYLjZEDp7yJooeKAzgBZZ5_LYkKaWnRVoVPuOdjbWnhsLBBDPFKyxoSvaBelvVZNOU5awukFiRKxC5qUwLW981IVyW7v8Wr2yRVEJW0NxIa_vdHQB60ezCXc83vORhAbGOKVm90YANzcvTJSulbWATN6Jg/s2000/5.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="2000" height="512" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiiCiqrelsCv_yByY74W9ctfjhculY-JYLjZEDp7yJooeKAzgBZZ5_LYkKaWnRVoVPuOdjbWnhsLBBDPFKyxoSvaBelvVZNOU5awukFiRKxC5qUwLW981IVyW7v8Wr2yRVEJW0NxIa_vdHQB60ezCXc83vORhAbGOKVm90YANzcvTJSulbWATN6Jg/w640-h512/5.png" width="640" /></a></div></b></h2><span style="font-size: large;"><b>Vuokko Hurme:</b> <i>Mitä karhu sanoo</i></span> (Into): "Vuokko Hurmeen äänikirjasarja koukuttaa tutuilla ja vähän tuntemattomammillakin äänimaisemilla, jotka on pakko kuunnella yhä uudelleen ja uudelleen."</div><div><br /></div><div><span style="font-size: large;"><b>Mauri Kunnas:</b> <i>Tassulan lasten iltasatukirja</i> </span>(Otava): "Ikimuistoisia iltasatuja Suomen suosituimman lastenkirjailijan kynästä."</div><div><br /><span style="font-size: large;"><b>Donna David</b>: <i>Huisin paljon lentokoneita</i> (</span>Otava): "Riemukas kuvakirja kaikille menopeleistä kiinnostuneille."</div><div><br /><span style="font-size: large;"><b>Mila Teräs & Nora Surojegin</b>: <i>Myyrä joka katsoi kuuta</i></span><i> </i>(Karisto): " Lumoavan suloinen kuvakirja hetkeen keskittymisen kauneudesta ja metsän pienistä asukeista."</div><div><br /><span style="font-size: large;"><b>Rosalee Wrenin </b>kuvakirjasarja: <i>Pikku siili, Pikku kettu, Pikku pöllö ja Pikku saukko</i></span> (Karisto): "Lue pienen siilinpoikasen päivästä ja opi samalla siileistä." jne.</div><div><br /><span style="font-size: large;"><b>Elina Loisa: </b></span><i><span style="font-size: large;">Hapsi haamulapsi</span> </i>(Avain): "Hapsi Haamulapsi kertoo pimeän pelosta ja siitä, miten asiat näyttävät erilaisilta, kun niitä katsoo uudesta näkökulmasta."</div><div><br /><span style="font-size: large;"><b>Anna Sewell</b>: <i>Uljas Musta</i></span> (Hertta): "Vuonna 1877 ilmestynyttä kirjaa on pidetty nuorille suunnattujen hevoskirjojen edelläkävijänä."</div><div><br /><span style="font-size: large;"><b>Anja Portin</b>: <i>Sumupuiden kirja</i> </span>(S&S): "Finlandia-voittajan hurmaava seikkailuromaani"<p>*** <br /></p><p></p><p>Olipas kiva nähdä miten paljon kiinnostavia uutuuksia on vielä tulossa!<br /></p></div>Jenny - Kirjojen pyörteissähttp://www.blogger.com/profile/06252258931597800443noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-7783929360197484848.post-29239889576173130342023-04-06T11:03:00.001+03:002023-09-30T11:59:32.169+03:00Katja Meriluoto: Mehiläisen paino<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi70PcYe0hr5gtzdUEPlv4lHKC7ChhHmWwApR8wuWhhb8XNrjh5gcvBIPlu-y6jS0QODzGP8HKZe-PCgkXoT6lvw7XcsOdWoGbUrpJHDhQcxXYOr5gUUlrS38OXJfNAlqeFRiddOtEFhGOKZuyjuvSR75a1Zgx5XHF3O4TGw_Uw839ooNPVnhE39A/s811/mehil%C3%A4isen.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="811" data-original-width="615" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi70PcYe0hr5gtzdUEPlv4lHKC7ChhHmWwApR8wuWhhb8XNrjh5gcvBIPlu-y6jS0QODzGP8HKZe-PCgkXoT6lvw7XcsOdWoGbUrpJHDhQcxXYOr5gUUlrS38OXJfNAlqeFRiddOtEFhGOKZuyjuvSR75a1Zgx5XHF3O4TGw_Uw839ooNPVnhE39A/s640/mehil%C3%A4isen.jpg" width="486" /></a></div><p style="margin-left: 40px; text-align: left;"><span style="color: #0b5394; font-size: x-large;">"Mehiläisen paino on kasvu- ja matkakertomus, jossa runon minä etsii paikkaansa yhteisössä ja kokeilee siipiään sen ulkopuolella. Onko mahdollista olla riippumaton, pärjääkö mehiläinen ilman parveaan? Ja lopulta - onko maailmassa enää sijaa kaikkein pienimmille?"</span></p><p style="margin-left: 40px; text-align: left;">- Ote takakannesta.</p><p>Tämä runokirja kuulosti aika ihanalta kuvauksen perusteella, mutta ei oikein lopulta jättänyt minulle minkäänlaista mielikuvaa niin hyvässä kuin pahassakaan. Runoissa seikkailee mehiläinen, sen minä muistan. En kirjoittanut ylös puhuttelevia otteita, koska kaikki runot tuntuivat vähän samanlaisilta. Mikään ei noussut ylitse muiden. En tosin muista ajattelleeni että nämä huonojakaan olisivat. <br /></p><p>Onpa vaikea kirjoittaa tästä kirjasta. Nämä runo taisi mennä multa vähän ohi, toki joku muu voi saada tästä paljonkin irti. Kansikuva on ihana!<br /></p><div style="margin-left: 40px; text-align: left;"><span style="color: #0b5394;">Äiti Marfa kuuntelee merisäätä.<br />Talvipesät ovat tyhjiä,<br />kiima alkaa.<br />Ollapa oma valtakunta<br />ja avaimet sen kaikkiin tyrmiin.<br />Voikukkavaltikka.<br />Auringonkeltainen.</span><br /></div><p style="margin-left: 40px; text-align: left;">- Kirjan ensimmäinen runo. <br /></p><p><span style="font-size: x-large;"><b>★★ ½<br /></b></span></p><p><b>Katja Meriluoto: </b><i>Mehiläisen paino</i></p><p>Aviador, 2023. 66 s.</p><p>Lainattu kirjastosta. <br /></p><p><b><a href="https://kirjojenpyorteissa.blogspot.com/p/helmet-lukuhaaste-2023.html">Helmet-lukuhaaste 2023</a></b> kohta 31. Kirjan kansikuvassa on taivas tai kirjan nimessä on sana taivas<br /></p>Jenny - Kirjojen pyörteissähttp://www.blogger.com/profile/06252258931597800443noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7783929360197484848.post-41883719262437896402023-03-29T10:34:00.000+03:002023-03-29T10:34:56.341+03:00Gulag - Vankileirien saaristo<div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgs0dhaGjnNcOk7XYdrhjOcGG8Uao3xvQQ3nBsLDO8G3oNn8GkqLAmWfkrTBaSf3J_bva7tFaByO4whmL5RNXHwS_kWeKRRl3Eh2FHCnagjOdpZ_fw0AtRaeFhasm-5C-Mk6hK97DdQytO9hq5ZKqHigDoC8xbAXtszFlpHZH_01S8nHGdrIN6Y0Q/s3456/IMG_20230320_094735.jpg" style="display: block; padding: 1em 0px; text-align: center;"><img alt="" border="0" data-original-height="2765" data-original-width="3456" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgs0dhaGjnNcOk7XYdrhjOcGG8Uao3xvQQ3nBsLDO8G3oNn8GkqLAmWfkrTBaSf3J_bva7tFaByO4whmL5RNXHwS_kWeKRRl3Eh2FHCnagjOdpZ_fw0AtRaeFhasm-5C-Mk6hK97DdQytO9hq5ZKqHigDoC8xbAXtszFlpHZH_01S8nHGdrIN6Y0Q/s640/IMG_20230320_094735.jpg" width="640" /></a> </div><div class="separator" style="clear: both; margin-left: 40px; text-align: left;"><span style="color: #0b5394;"><span style="font-size: x-large;">"Pakkotyöleirit olivat neuvostotodellisuuden musta aukko. Niistä ei puhuttu, virallisesti niitä ei ollut olemassa. Niihin lähetettiin miljoonia ihmisiä. Jotkut palasivat, monet eivät."</span></span><br /></div><div class="separator" style="clear: both;"> </div><div class="separator" style="clear: both; margin-left: 40px; text-align: left;">- Ote takakannesta.<br /></div><div class="separator" style="clear: both;"> <br /></div><div class="separator" style="clear: both;">Vihdoinkin sain tämän parin vuoden lukuprojektin pakettiin. Oikeasti luin tätä kirjaa varmaan muutamana päivänä, mutta niiden päivien väliin mahtui aina muutama kuukausi. 😅 Tämä ei ollut mitenkään vaikeasti luettava siinä mielessä, että tämä olisi jotenkin vaikeasti ymmärrettävä, hankalaa kieltä tai olisin tylsistynyt tämän parissa - päin vastoin, tämähän oikein imaisi mukaansa. Mutta koska aihe on niin synkkä ja raskas, halusin pitää taukoja välillä. <br /></div><p><b>Aleksandr Solženitsyn</b> on Neuvostoliiton vankileireillä 8 vuotta viettänyt kirjailija, joka ryhtyi tähän uhkarohkeaan kirjaprojektiin, koska halusi kertoa kaikille, mitä hänen kotimaassaan tapahtuu: Neuvostoliiton kommunistinen utopia on valhe, jonne on muodostunut salaperäinen ryhmittymä julmia työleirejä, joita kirjailija nimittää vankileirien saaristoksi. Hän halusi kertoa tässä kirjassa niin monen vankileirien kynsiin joutuneen ihmisen tarinan kuin vain pystyi. Kirjaa hän kirjoitti aina salassa, sillä koska tahansa joku saattaisi löytää hänen käsikirjoituksensa ja se olisi siinä sitten, kaikki työ valuisi hukkaan. </p><p><span class="Formatted"><b>Se kiireen ja hädän tuntu, joka tästä kirjasta huokuu läpi, on käsinkosketeltavaa. </b></span></p><span class="Formatted">Voin
kuvitella, kuinka kirjailijan pääkopassa on lopulta viimeisetkin
sietokyvyn rippeet napsahtaneet kaiken tuon epäreiluuden, julmuuden ja
sorron keskellä, ja hän on vimmaisesti alkanut kirjoittamaan kirjaansa.
Kirjailijan sanoissa suorastaan huutaa halu saada kaikki Neuvostoliiton
kammottavuudet yksityiskohtiaan myöten mustana paperille, unohtamatta
kenenkään tarinaa, kaunistelematta yhtään mitään. </span><p><span class="Formatted">Kirja koostuu kirjailijan omista kokemuksista ja tutkimuksista sekä yli 200:n vangin todistuksista. Niistä piirtyy kuva vankileirien käsittämättömästä julmuudesta, järkyttävästä kohtuuttomuudesta, järjestelmän korruptiosta, ihmismielen kieroutumisesta, ahneudesta ja puhtaasta välinpitämättömyydestä, suuresta nälänhädästä ja kansan köyhyydestä, pelon ilmapiiristä - sekä tietenkin selviytymisestä ja siitä millaisen veron se vaatii. Millaista onkaan elää yhteiskunnassa, jossa epäluottamus naapureihin ja virkamiehiin on melkeinpä elinehto. </span></p><p><span class="Formatted">Tämä kirja julkaistiin aikoinaan ensimmäisenä Ranskassa. Suomenkielisen version julkaisu jäi lopulta ulkomaisen kustantamon ja myöhemmin kotimaisten pienkustantamon kontolle, sillä isommat kotimaiset kustantamot eivät halunneet koskea tähän kirjaan pitkällä tikullakaan. Suomeksi kirjan osat ilmestyivät alun perin vuosina 1974, -76 ja 78. Minun lukema kirja on <b>Sofi Oksasen</b> </span><span class="Formatted"><i>Silberfeldt</i> </span><span class="Formatted">kustantamon</span><span class="Formatted"> vuonna 2012</span><span class="Formatted"> julkaisema versio, jossa on kaikki osat samojen kansien välissä. </span></p><p><span class="Formatted"><i>Gulag - Vankileirien saaristo</i> on <b>rohkea, järkyttävä, vaikuttava</b> - ja sellainen kirja, joka kaikkien kannattaa jossain vaiheessa elämää lukea. Tämä on yksi kammottavimpia mutta parhaimpia kirjoja, mitä olen koskaan lukenut.<br /></span></p><p><span class="Formatted">Liitän tähän loppuun kirjassa mainitun runon, josta tuli sen kirjoittajalle 10 vuotta vankeutta:<br /></span></p><p style="margin-left: 40px; text-align: left;"><span style="color: #0b5394;"><span style="font-size: x-large;">"Rukoilla voit toki <i>vapaasti</i><br />mutta... niin että vain Jumala kuulee."</span></span></p><p><span class="Formatted" style="font-size: x-large;">★★★★★<br /></span></p><p><span class="Formatted"><b>Aleksandr Solženitsyn</b>: <i>Gulag - Vankileirien saaristo</i></span></p><p><span class="Formatted">Silberfeldt, 2012. 1303 s.</span></p><p><span class="Formatted">Alkup. venäjänkielinen teos ilmestyi vuonna 1973.</span></p><p><span class="Formatted">Oma ostos.</span></p><p><span class="Formatted"><b>Kirjaa on luettu myös täällä:</b> <a href="https://joklaaja.blogspot.com/2021/03/aleksandr-solzenitsyn-gulag.html" target="_blank">Jokke kirjanurkka</a>, <a href="http://savannilla.blogspot.com/2019/08/aleksandr-solzenitsyn-gulag.html" target="_blank">Savannilla</a><br /></span></p><p><span class="Formatted">*** <br /></span></p><p><span class="Formatted"><b><a href="https://kirjojenpyorteissa.blogspot.com/p/helmet-lukuhaaste-2023.html" target="_blank">Helmet lukuhaaste 2023</a> </b>kohta 4. Kirja, jonka aioit lukea viime vuonna</span></p><p><span class="Formatted"><b><a href="https://kirjojenpyorteissa.blogspot.com/p/sadan-vuoden-lukuhaaste.html" target="_blank">Sadan vuoden lukuhaaste</a></b> kohta 1970-luku.<br /></span></p>Jenny - Kirjojen pyörteissähttp://www.blogger.com/profile/06252258931597800443noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-7783929360197484848.post-19114956409248184312023-03-27T10:45:00.001+03:002023-03-27T10:46:58.599+03:00Helena Anhava: Maininki ennen aaltoa<div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsGqftixM0sk0i3K6FNvgPobI2LZkFnm95AbOPbWg6yB3VuHvGA9OJ-VnGFk6XLp7n5WG78hlgvM8-mc797tZauam_w9mEVmE1uCN4sZNsNE8U02w-QlMN9a3eHeGb95mnKhNB3n_tQlMHpTaYpV9bD6OIcISyUnjCoAhBGZoNwAepJ1MIh8IZTg/s3056/IMG_20230326_160657.jpg" style="display: block; padding: 1em 0px; text-align: center;"><img alt="" border="0" data-original-height="3056" data-original-width="3056" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsGqftixM0sk0i3K6FNvgPobI2LZkFnm95AbOPbWg6yB3VuHvGA9OJ-VnGFk6XLp7n5WG78hlgvM8-mc797tZauam_w9mEVmE1uCN4sZNsNE8U02w-QlMN9a3eHeGb95mnKhNB3n_tQlMHpTaYpV9bD6OIcISyUnjCoAhBGZoNwAepJ1MIh8IZTg/s640/IMG_20230326_160657.jpg" width="600" /></a></div><br /><div style="margin-left: 40px; text-align: left;"><span style="color: #0b5394;">Talo kyyryssä<br />Pitkään uneen vaipumassa<br />pihoilla lehtipeitteet.<br />Mänty vaihtaa karvaa. <br /><br />Jänissuojat on laitettava<br />puut saatettava talveen.<br />Ei sujahda ohi<br />on elettävä läpi jokaisen päivän. </span></div><p>Pitkä on Suomen talvi, siitä ei pääse mihinkään. Tämä <b>Helena Anhavan</b> runokirja <i>Maininki ennen aaltoa</i> vuodelta 1997 tarttui mukaani kirjastosta aika sattumalta. Tunnistin kirjailijan nimen ja uteliaisuudesta halusin kurkata, että millaisia hänen runonsa ovat. </p><p>Olen niin iloinen, että tartuin tähän! Miten ihanan lämminhenkinen, nostalginen ja samalla aika surumielinen runokokoelma. Tämän kirjan runoissa nousee esiin luonto, vuodenajat, lapsuuden muistot, sota-ajan traumat, kuolema, suru ja syrjäytyminen. Tässä on tuulahdus historiaa niin hyvässä kuin pahassa. Tuli sellainen olo kuin vanhaa valokuva-albumia selaisi.</p><p>Tämä sai minut ajattelemaan edesmennyttä mummoani, jolle lapsuuden sota-aika oli piirtynyt muistiin valokuvatarkasti. Vaikka muisti alkoi olla huonompi, niin evakkoajat hän muisti yksityiskohtaisesti aina ihmisten käyttämien vaatteiden kuoseja ja nappeja myöten.<br /></p><p>Täytyy lukea lisää Anhavan runoja! ❤</p><br /><div style="margin-left: 40px; text-align: left;"><span style="color: #0b5394;">Solujen muistiin ne piiloutuvat<br />historian ankarat varjot, nousevat mieleen<br />kuin jousisoitinten ääni matalalta.<br />Et kulje Tornin ohi ettei sydäntä kylmäisi.<br />Kuulet hälytysäänen ja sielu käpertyy kokoon.<br />Niinkuin kuu vaikuttaa maan vuorovesiin<br />niin historian muisti meihin. </span></div><p><span style="font-size: x-large;">★★★★</span></p><p></p><p><b>Helena Anhava</b>: <i>Maininki ennen aaltoa</i></p><p>Otava, 1997. 82 s.</p><p>*** <br /></p><p><b><a href="https://kirjojenpyorteissa.blogspot.com/p/helmet-lukuhaaste-2023.html">Helmet-lukuhaaste 2023</a></b> kohta 12. Kirjan nimi liittyy veteen</p><p>Sopii myös näihin kohtiin:</p><p>33. Kirja, jonka voit lukea kerralla alusta loppuun:</p><p>42. Kirjan nimessä on ainakin kolme sanaa</p><p>***</p><p><b><a href="https://kirjojenpyorteissa.blogspot.com/p/sadan-vuoden-lukuhaaste.html">Sadan vuoden lukuhaaste</a></b> kohta 1990-luku.<br /></p>Jenny - Kirjojen pyörteissähttp://www.blogger.com/profile/06252258931597800443noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-7783929360197484848.post-26804296228239479872023-03-24T11:07:00.000+02:002023-03-24T11:07:03.814+02:00Kesken jääneet #6<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjdNKUNA5mOeTbKzeYSqrvko2GuwsLp9lK6NBBogwKB4VXEj6JZSsib-90Hh8YQOJ06Jw0psZSxfYSIOdPbNLCVsdJ_lXKfCgWYvGRBStbRQiHklcKLPn9EPdGo63nKwvoeGyVXHdUh79mKQg0RgCZgGSgw2rLcienA8Pl1Ine7YguhayBX0J9igA/s3456/IMG_20230223_111701.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3070" data-original-width="3456" height="568" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjdNKUNA5mOeTbKzeYSqrvko2GuwsLp9lK6NBBogwKB4VXEj6JZSsib-90Hh8YQOJ06Jw0psZSxfYSIOdPbNLCVsdJ_lXKfCgWYvGRBStbRQiHklcKLPn9EPdGo63nKwvoeGyVXHdUh79mKQg0RgCZgGSgw2rLcienA8Pl1Ine7YguhayBX0J9igA/s640/IMG_20230223_111701.jpg" width="640" /></a></div> <p></p><p>Muutama kirja on jäänyt kesken syystä ja toisesta. En enää koe, että minun pitäisi lukea jokin kirja loppuun, jos sen lukeminen ei tunnu mielekkäältä sillä hetkellä (jos joku siis joskus ihmettelee, miksi kirjoitan blogissani lähinnä positiivisista lukukokemuksista, se johtuu tästä). Ja kun olen ottanut tämän mentaliteetin, tartun vapaammin erilaisiin kirjoihin ja tosinaan yllätyn myös positiivisesti. ❤<br /></p><p>En tosin näiden kanssa...</p><p><b>A. A. Milne</b>: <i>Nalle Puh</i></p><p>Tämä tuntuu ihan kauhelta myöntää, koska halusin tykätä tästä kirjasta niin paljon... Olen ihan kamala ihminen, kuka nyt jättää <i>Nalle Puhin </i>kesken! 😅 Näköjään minä. Nalle Puh on etäisesti tuttu pienenä katsotuista piirretyistä ja tietysti pehmoleluista, joita tulee vastaan joka paikassa. Pojalla on Nalle Puh -yökkäri, meidän koiran nimi on Nasu... </p><p>Mutta. Odotin kirjasta jotain<i> <a href="https://kirjojenpyorteissa.blogspot.com/search/label/Muumit" target="_blank">Muumien</a> </i>tai <i><a href="https://kirjojenpyorteissa.blogspot.com/2017/04/antoine-de-saint-exupery-pikku-prinssi.html" target="_blank">Pikku Prinssin</a></i> kaltaista ihanaa, lämmintä elämänfilosofiaa huumorin pilkahduksineen, mutta en saanutkaan sitä. Sen sijaan tylsistyin kuoliaaksi ensimmäisten kappaleiden parissa kunnes luovutin (ymmärrän toisaalta, miksi lapset voisivat pitää tätä ihan hauskanakin). Jospa kirja olisi parantunut loppua kohti, sitä en nyt saa tietää. :') Ehkä vain tarvin Nalle Puhini pienemmissä annoksissa värikkäiden kuvien kera tai jotain.</p><p><b>Topias Haikala</b>: <i>Pimeän jälkeen liikkuvat olennot</i></p><p>Tämä kuvitettu maagista realismia edustava kirja tarttui mukaani jännittävän nimensä ansiosta. Rakastan kaikkea vähän kauhuun liittyvää kirjallisuutta, jossa liikkuu vampyyreja, ihmissusia ja muita myyttisiä pimeitä olentoja. Täytyy todeta, että haluan paranormaalin kirjallisuuteni kuitenkin myös hippusen romantiikkalla ja ihmissuhteilla höystettynä. Mutta jos tykkäät tämän tyylisistä kirjoista, niin tää vois olla mielenkiintonen tuttavuus. </p><p>Ote takakannesta: <i>"Tutkija Samuel Merenlahti metsästää hirvöitä, joka on 1920-luvulta alkaen syönyt ihmisiä Helsingin öisillä kaduilla."</i></p><p><b>Paavo Rintala:</b><i> Rikas ja köyhä</i></p><p>Lainasin tämän kirjan kirjastosta takakannessa mainitun Oulun takia, olisihan se jännää lukea omaan asuinkaupunkiin sijoittuva kirja joskus. Kuitenkin kävi niin, että kirja ei kyllä napannut yhtään, aika nuivasti lähti käyntiin. En myöskään päässyt yli siitä, että yhden päähenkilön nimi on Aadolf...</p><p>Takakannessa sanotaan, että <i>"Rikas ja köyhä on viimeaikaisen kirjallisuutemme mittavimpia saavutuksia"</i> (huom, kirja on julkaistu vuonna 1955.) </p><p>Jos tiedätte jotain raflaavaa Ouluun sijoittuvaa kirjallisuutta, niin vinkkejä saa laittaa kommentteihin. 😄 <br /></p>Jenny - Kirjojen pyörteissähttp://www.blogger.com/profile/06252258931597800443noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-7783929360197484848.post-26980727129237454322023-03-22T09:20:00.002+02:002023-09-30T11:59:48.419+03:00Kiira Korpi: Hyppää vaan!<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjwsULZU3IH3qL5vtJNtzSoA5b_-DnBwIoJb0REo3ESPFyd1h-bY-Q9A8gaaIq1Jfi2vXRZVDJkw_HTdonwxbxV-ezw2MQAVWwKnJ5xSkjLl8f4JjrVGuMNF_mPKMuvHhEPcYOgcLdvsovrBYNcfv8fgH_eWhX19zCqFvc-Bu1ETKYTUDMZIsxPQw/s800/9789511463498.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="800" data-original-width="800" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjwsULZU3IH3qL5vtJNtzSoA5b_-DnBwIoJb0REo3ESPFyd1h-bY-Q9A8gaaIq1Jfi2vXRZVDJkw_HTdonwxbxV-ezw2MQAVWwKnJ5xSkjLl8f4JjrVGuMNF_mPKMuvHhEPcYOgcLdvsovrBYNcfv8fgH_eWhX19zCqFvc-Bu1ETKYTUDMZIsxPQw/s640/9789511463498.jpg" width="640" /></a></div><br /> <p></p><div style="margin-left: 40px; text-align: left;"><span style="color: #0b5394;">Ulkona on <br />kaunis päivä.<br /><br />Laiha lohtu kun<br />Sisällä myrskyää.</span><br /></div><p>Tuleepas nyt luettua runoja ihan olan takaa. Nämä saapuvat kirjaston varaushyllyyn paljon nopeammin kuin muut uutuuskirjat, sen olen nyt huomannut. 😅 Tämä tosin tuli luettua BookBeatista, kun se siellä sopivasti tuli vastaan. Taitoluistelijana tunnettu <b>Kiira Korpi </b>on tehnyt uuden aluevaltauksen tällä runokirjallaan. <i>Hyppää vaan!</i> on täynnä lyhyitä runoja ja toteamuksia (?), joissa Korpi selkeästi käsittelee eroa ja eron jälkeistä uutta aikaa, itsetutkailua ja elämästä nauttimista. <br /></p><div style="margin-left: 40px; text-align: left;"><span style="color: #0b5394;">Säkenöi beibe säkenöi!<br />Sut on tehty sitä varten.</span><br /></div><p>Tämä ei ihan ole minun makuun, jotenkin superpositiivinen <i>you can do it</i> <i>woman</i>- (🠉) energia ei nyt tarttunut, en tosin ole sitä tyyppiä kehen tuommonen koskaan tarttuisi muutenkaan. Nämä lausahdukset ja runot ovat kuin kevyitä pintaraapaisuja, joten kovin syvälle tässä ei päästä. Ehkä senkään takia en saanut näistä runoista hirveästi irti. Jotenkin paradoksaalisesti tämä tuntui samalla myös siltä, kuin olisi kurkistanut jonkun päiväkirjaan, melko yksityiseltä. Siinä mielessä myös rohkealta.<br /></p><p>En tykkää sellaisista runoista, jotka on tehty niin korkealentoisiksi, että niissä ei ole päätä eikä häntää - itse asiassa en voi sietää niitä. Tässä ollaan ehkä ajauduttu toiseen ääripäähän - melkein jo liian simppeliä. Usein vertaan mielessäni runoutta maalaustaiteeseen, joten olisiko tämä tyylisuuntana sellaista <b>runouden minimalismia?</b> 😄 Minimalismi taiteessa on aina ollut vahvoja mielipiteitä herättävä suuntaus: toiset inhoaa sitä yli kaiken kyseenalaistaen koko suuntauksen kutsumisen <i>taiteeksi</i> ja toiset taas rakastaa.<br /></p><p>Jotkut kirjan lausahdukset oli mun makuun aika korneja ja hattaraisia. Mutta oli tässä runoja, jotka oli ihan hyviä ja hauskojakin! Kirosanojen viljely oli myös ihan piristävä elementti, siihen voin samastua. 👍Minua ei häirinnyt kirjan tyyli ollenkaan, jossa yhdellä sivulla voikin olla esimerkiksi vain kirosanaviidakko. Kuka nyt ei olisi joskus huudahtanut <i>vittusaatanaperkele</i>.<br /></p><div style="margin-left: 40px; text-align: left;"><span style="color: #0b5394;">Tilasin metrin korkuisen<br />pehmonallen<br />verkkokaupasta.<br />Hänestä tulee uusi <br />unikaverini.</span><br /></div><p>Minäkin haluan metrin korkuisen pehmonallen! </p><p>Kirjan kuvitus oli ihan söpöä ja tykkään kansikuvasta myös. Toivottavasti Kiira Korpi ei lannistu murskakritiikistä, jota mediassa on pyöritetty ja jatkaa runoilujaan jatkossakin. Tyylinsä kullakin. 😊 Minun lukulistalle
ne kirjat tuskin päätyy, mutta kaikki ei voi olla kaikille, ja se on ihan ok. Koskaan ei voi miellyttää kaikkia. Kehittyä toki voi ja pitääkin itse kenenkin.</p><p>Yleensä en koskaan lue kirjallisuuskritiikkejä lehdistä, vaan seuraan muita blogeja. Tässä tapauksessa on ollut vaikea välttyä kirjan saamalta negatiiviselta julkisuudelta... Ei tämä minun mielestä nyt suorastaan <i>julkaisukelvoton</i> ollut, kuten Hesarissa kirjoitettiin. 🙄Mutta mielipiteenvapaus kaikille suotakoon. Sen kyllä uskon, että tunnetulla nimellä on ollut suuri vaikutus kirjan julkaisuun.<br /></p><p><b>Kenelle tätä suosittelisin... </b>Ehkä superpositiivisia tsemppilauseita lukeville, kevyttä lukemista kaipaaville erosta toipuville ja instagram-aforismien ystäville.</p><p><span style="font-size: x-large;">★★(½)</span></p><p><b>Kiira Korpi</b>: <i>Hyppää vaan!</i></p><p>Otava, 2023. 208 s.</p><p>Luettu BookBeatista.<br /></p><p>***</p><p><b><a href="https://kirjojenpyorteissa.blogspot.com/p/helmet-lukuhaaste-2023.html" target="_blank">Helmet-lukuhaaste 2023</a> </b>36. Olet ennakkoluuloinen kirjan kirjoittajaa kohtaan</p><p><b>Sopii myös näihin kohtiin.</b></p><p>20. Kirja kertoo naisesta, joka on matkalla</p><p>24. Kirja kertoo urheilijasta</p><p>33. Kirja, jonka voit lukea kerralla alusta loppuun:</p><p>43. Kirja kertoo tulevaisuudesta niin, että siinä on toivoa</p><p>49. Kirja on julkaistu vuonna 2023</p>Jenny - Kirjojen pyörteissähttp://www.blogger.com/profile/06252258931597800443noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-7783929360197484848.post-27382446512529925992023-03-21T09:05:00.001+02:002023-03-21T09:08:16.941+02:00Dystooppinen kuvaus tiedemiehestä ja linnusta: Marianna Kurtto: Ellen valkeudessa<div style="text-align: left;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi5cws5Aaroa2QFadmI4N8SA4YOA76Jixd0X4-VbfvGMCL78M9YzQX9ycZEn7tV94Ion9WPA6fb0Je_KvjdwUX4gERzj1OXMUWkls4bLeTJe_ltT2hQOVt5SKnz02_0cbrfA5bzrqWI2Jm59Ck1AhqPStbvyr91m82uA-EdKStwHmYY-FVEpY5DZg/s2765/IMG_20230320_095313.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2765" data-original-width="2765" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi5cws5Aaroa2QFadmI4N8SA4YOA76Jixd0X4-VbfvGMCL78M9YzQX9ycZEn7tV94Ion9WPA6fb0Je_KvjdwUX4gERzj1OXMUWkls4bLeTJe_ltT2hQOVt5SKnz02_0cbrfA5bzrqWI2Jm59Ck1AhqPStbvyr91m82uA-EdKStwHmYY-FVEpY5DZg/s640/IMG_20230320_095313.jpg" width="640" /></a></div><p style="text-align: left;"></p></div><div style="margin-left: 40px; text-align: left;"><p style="text-align: left;"><span style="color: #0b5394;">Minulla oli linnun kieli, tiklin ilosta pulppuavat sanat<br />ja niitä minä hoin ja sitä kutsuttiin lauluksi<br />kuin olisin ylistänyt elämää, mutta mitä muuta saatoin laulaa<br />mitä muuta hokea, en koskaan valinnut<br />tätä suruineen jäädytettyä sydäntä<br />jonka painon herättyäni tunsin, kuin vanhan ystävän<br />vaikka miksi kertoisin ystävyydestä<br />kun heijastukseni häkissä roikkuvassa peilissä<br />oli ainoa koskaan tapaamani lintu. </span></p></div><p>Juuri kun sanoin <a href="https://kirjojenpyorteissa.blogspot.com/2023/03/kesken-jaaneet-5.html" target="_blank">Kesken jääneet #5</a> postauksessa, että pitkät runoilut eivät ole minun juttu, tulikin tartuttua tähän kirjaan. <b>Marianna Kurton</b> <i>Ellen valkeudessa </i>on johonkin tulevaisuuteen sijoittuva runomuotoinen tarina kahdesta näkökulmasta: linnusta, joka on päätynyt ihmisten koekaniiniksi. Ja miehestä, isännästä, jonka käsi aikoinaan ruokki lintua.<br /></p><p>Tämä oli oudon lumoava ja synkkä samaan aikaan. On maailmanlopun meininkiä, lintu joka epätoivoisesti haluaa kuolla vankeudessa elämisen sijaan, ja tiedemiehet, jotka toivovat kipeästi ratkaisua vääjäämättömän kuoleman selättämiseen. Miten voisimme elää ikuisesti? Ikuinen elämä onkin aihe, jota tässä pohdiskellaan - onko se jotain, mitä kannattaa tavoitella. Pyhittääkö tarkoitus keinot.<br /></p><p>Luin tämän kirjan kerralla alusta loppuun. Jotenkin sitä vain hukkui näiden kahden hahmon ajatuksiin. Tämä on sellainen kirja, jota jää miettimään jälkeenpäin. Kerrassaan kiehtova runokirja kauniilla kielellä, joka on välillä terävää kuin veitsi. Ajatuksia herättävä, surullinen, kaunis, kaihoisa... </p><p>Suosittelen! ❤ <br /></p><div style="margin-left: 40px; text-align: left;"><span style="color: #0b5394;">Kun veret oli laskettu, sain tilalle liuosta</span><br /><span style="color: #0b5394;">joka pitäisi minut hengissä, tai ainakaan en kuolisi</span><br /><span style="color: #0b5394;">kuin mikä tahansa västäräkki, varpusen mitättömyys</span><br /><span style="color: #0b5394;">oli kaukana minusta, olin valittu</span><br /><span style="color: #0b5394;">erityiseen tehtävään</span><br /><span style="color: #0b5394;">ihmiskunnan hyväksi, jos jäisestä vuoteestani vielä nousisin</span><br /><span style="color: #0b5394;">toivo hulmahtaisi heissä liekkinä, kuinka ylivertainen on tiede</span><br /></div><p><span style="font-size: x-large;">★★★★</span><br /></p><p><b>Marianna Kurtto</b>:<i> Ellen valkeudessa</i></p>Otava, 2023. 72 s.<br /><br />Lainattu kirjastosta. <br /><br />***<br /><br /><a href="https://kirjojenpyorteissa.blogspot.com/p/helmet-lukuhaaste-2023.html">Helmet-lukuhaaste 2023</a> kohta 21. Kirja on scifiä eli tieteiskirjallisuutta <br /><br />(ainakin mun mielestä tämä sopii tähän kategoriaan...)Jenny - Kirjojen pyörteissähttp://www.blogger.com/profile/06252258931597800443noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7783929360197484848.post-9670462058819274752023-03-20T10:49:00.001+02:002023-09-30T12:00:10.542+03:00Katsaus Venäjän henkiseen ilmapiiriin: Mihail Šiškin - Sota vai rauha<p style="text-align: left;"><b></b></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><b><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRXJNd5FNEVYgnzp46Ne4QFoxrlDypMiijBHyfdkis5hxc7H_k83tVxoTYMSmKIWjSPKLsbATZ9sX-FDrXVpgsLACx6eYC9wpj6d5Jbr7OG9-k0C7TgcE9Vhr-Cd61pkxENFTb4t40xxqn0kHbFp5wqSYNYZatNq0xA3wOAQ0V9Wcv4Orq1dkyHg/s1400/sota%20vai%20rauha.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1400" data-original-width="1400" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRXJNd5FNEVYgnzp46Ne4QFoxrlDypMiijBHyfdkis5hxc7H_k83tVxoTYMSmKIWjSPKLsbATZ9sX-FDrXVpgsLACx6eYC9wpj6d5Jbr7OG9-k0C7TgcE9Vhr-Cd61pkxENFTb4t40xxqn0kHbFp5wqSYNYZatNq0xA3wOAQ0V9Wcv4Orq1dkyHg/s640/sota%20vai%20rauha.jpg" width="640" /></a></b></div><b><br /></b><p style="text-align: left;"></p><p style="text-align: left;"></p><div style="margin-left: 40px; text-align: left;"><p style="text-align: left;"><span style="font-size: x-large;"><span style="color: #0b5394;">"Taidokkaissa, Venäjän historiaa ja kulttuuria syväluotaavissa esseissään Šiškin piirtää kuvan ristiriitaisesta maasta, jonka tulevaisuutta voi ennustaa vain menneisyyden valossa."</span></span></p></div><p style="margin-left: 40px; text-align: left;"></p><p style="margin-left: 40px; text-align: left;">- Ote takakannesta. <br /></p><p style="text-align: left;">Tämä on yksi niistä kirjoista, joista tulee palava halu kertoa muille, mutta lukukokemus oli niin vaikuttava, että sitä jää lopulta sanattomaksi. Mitä tästä siis sanoisin? Venäjän ja etenkin Neuvostoliiton historia on aihe, joka on oikeastaan aina kiinnostanut minua, mutta varsinkin näinä aikoina. Naapurimaamme kulttuuri on paradoksaalista niin monella tasolla (mikäpä kulttuuri ei jollain tasolla olisi). Niin paljon kaunista taidetta, niin paljon veristä kärsimystä.<br /></p><p style="text-align: left;"><i>Sota vai rauha</i> koostuu Venäjällä syntyneen ja kasvaneen, mutta nykyään Sveitsissä asuvan <b>Mihail Šiškinin</b> kirjoittamista esseistä. Niissä käsitellään Venäjän ja Neuvostoliiton historiaa, kansakunnan henkistä tilaa, pelon ilmapiiriä, vankileirejä, kulttuuria, omien ja muiden kansojen alistamista, vahvoja johtajia, heikkoja johtajia, aivopesua ja sensuuria, nykyaikaa... Ja tietenkin Venäjän suhtautumista länsimaihin. <br /></p><p style="text-align: left;">Šiškin kirjoittaa väkevästi omien kokemuksiensa ja perheensä historian kautta kasvamisesta tukahduttavaan kulttuuriin ja järjestelmään, jonka teoista ja historiasta olet muiden mielestä vastuussa kaikkialle minne menet. Hän kertoo isästään, joka on omasta mielestään sotasankari - ei julma valloittaja - ja äidistään, joka pelkää lapsensa (ja kaikkien toisinajattelijoiden) puolesta. Kirjan esseet ovat vahvasti suodattuneet kirjailijan oman elämänkokemuksen värittämien linssien läpi, totta kai. En kokenut sitä huonona asiana, mutta ehkä se on jotain, mikä kannattaa ottaa huomioon.</p><p style="text-align: left;">Koin, että tämä avarsi mieltäni joitakin minua askarruttavia asioita kohtaan, kuten sitä miksi Venäjällä suhtaudutaan vihamielisesti demokratiaa (tai paskakratiaa kuten muun muassa kirjailijan isä sanoisi) ja länttä kohtaan. Esseistä huokuu katkeruus, suru ja pettymys Venäjän toimia kohtaan, ymmärrys ja rakkaus kanssavenäläisiä kohtaan ja pienen pieni toivon murunen tulevaisuutta kohtaan. <br /></p><p style="text-align: left;"><b>Todella vaikuttava kirja, suosittelen! </b></p><p style="text-align: left;">P.s. Jotain sekin tästä kirjasta kertoo, että jopa mieheni joka lukee nykyään <i>vain</i> mangaa ja that's it, pysähtyi kuuntelemaan tätä - vieläpä kehujen kera. <br /></p><p style="text-align: left;"></p><div style="margin-left: 40px; text-align: left;"><p><span style="font-size: x-large;"><span style="color: #0b5394;">"Ihmisillä, jotka ovat valmiita taistelemaan vapautensa puolesta, on ihanat kasvot." </span></span></p></div><p><span style="font-size: x-large;">★★★★★</span></p><p style="text-align: left;"></p><p style="text-align: left;"><b>Mihail Šiškin</b>: <i>Sota vai rauha - Kirjoituksia Venäjästä ja lännestä</i></p><p style="text-align: left;">WSOY, 2023. 224 s. / 7h 47 min.<br /></p><p style="text-align: left;">Kuunneltu BookBeatista, lukija: <b>Unto Nuora 👍<br /></b></p><p style="text-align: left;"><b>***</b></p><p style="text-align: left;"><b><a href="https://kirjojenpyorteissa.blogspot.com/p/helmet-lukuhaaste-2023.html" target="_blank">Helmet-lukuhaaste 2023</a></b> kohta 17. Kirja on kokoelma esseitä, pakinoita tai kolumneja</p>Jenny - Kirjojen pyörteissähttp://www.blogger.com/profile/06252258931597800443noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-7783929360197484848.post-9640801798165914442023-03-18T16:22:00.002+02:002023-03-18T16:23:41.871+02:00Veera Sylvius: On todellakin kuljettava kuusikon läpi<div style="text-align: left;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXHWfjkE6V2PlOBOLgvcztiiPXAaF7SLK99uIf9E1pGjW6jkPkHPp5z9NYmhPbkfM_wS5UEBucKCrSupL2Ucn5d7BDmO52LxApnFqkRS9wOjtsR_LFx9xI70ySsi46iZavLTzJe8rY71i-keih8FqibiUWfmlzbokjItNR9msNFXZpdbR0keDXFg/s3063/IMG_20230313_164757.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3063" data-original-width="3063" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXHWfjkE6V2PlOBOLgvcztiiPXAaF7SLK99uIf9E1pGjW6jkPkHPp5z9NYmhPbkfM_wS5UEBucKCrSupL2Ucn5d7BDmO52LxApnFqkRS9wOjtsR_LFx9xI70ySsi46iZavLTzJe8rY71i-keih8FqibiUWfmlzbokjItNR9msNFXZpdbR0keDXFg/s640/IMG_20230313_164757.jpg" width="640" /></a></div><span style="color: #0b5394;"></span></div><div style="margin-left: 40px; text-align: left;"><span style="color: #0b5394;"> </span></div><div style="margin-left: 40px; text-align: left;"><span style="color: #0b5394;">Miten sitkeästi <br />lapsuuden kokemukset <br /><br />kääntyilevät meissä<br /><br />ehkä eräänä päivänä puhkeaa auringonsäde<br />puhaltaa suruun railoja</span><br /></div><p><i>On todellakin kuljettava kuusikon läpi</i> on <b>Veera Sylviuksen</b> esikoisrunokirja. Onpas ihana nimi runokirjalle ja kerrassaan kaunis kansikuva. Tämä oli minulle vähän 50/50, toisista runoista pidin paljonkin ja toiset taas meni vähän ohi. <br /></p><p>Voi olla, että jotkut fiinimmät sanavalinnat häiritsivät minun lukukokemusta, ikään kuin herättivät runokirjan uumenista pohtimaan: wtf. Kirjailija on koulutukseltaan teoreettinen fyysikko, joten ymmärrän, että hänen ja tällaisen <i>ei todellakaan fyysikon </i>sanavarastot poikkeavat toisistaan. Ne ovat siis varmasti hyvinkin sujuvasti sujahtaneet runoilijan kynästä, mutta minun pääkoppaani saapuessaan alkoi kompurointi. 😅 <i>Transponoitua, fraktaalit ja kvarkit, turbulenttinen fluktuaatio</i>... </p><div style="text-align: center;"><iframe allowfullscreen="" class="giphy-embed" frameborder="0" height="438" src="https://giphy.com/embed/521JLj0YGzz6AEWsZ5" width="480"></iframe></div><p>Ja kyllä luin alkutekstin, mutta unohdin selitykset heti seuraavalla sivulla. What can you do. Mutta plussaa siitä, että jotkut sanat selitetään.<br /></p><p>Runoissa huokuu luonto ja luonnon kiertokulku, kuolema, havumetsät, pimeät illat, unenomaisuus, suru ja jokin melankolinen kaihertava tunne; ehkä ajatus siitä, että jotain jäi tekemättä tai sanomatta pysyvästi. Mennyt on mennyttä, eikä siihen voi palata. Tämä on vain minun tulkintaa - tai enemmänkin se päällimmäinen ajatus, joka tästä jäi käteen.</p><p>Mutta tällaisen pohjoista luontoa rakastavan, tähtitaivasta innokkaasti
tuijottelevan unelma-anelman sydämeen löysi tiensä pari runoa tästäkin
kokoelmasta, kuten nämä jotka tähän tekstiin nostin. Otava todella on tähtitaivaan koru. ❤ <br /></p><p style="margin-left: 40px; text-align: left;"><span style="color: #0b5394;">Miten voimakas on tupasvilla<br />hentoisen varren päässä itsepintainen tupsu<br />tuulen kurittaessa taipuu vain nimeksi<br />antaa valkoisen huntunsa hulmuta</span></p><p><b><span style="font-size: large;">★★★ </span><br /></b></p><p><b>Veera Sylvius:</b> <i>On todellakin kuljettava kuusikon läpi</i></p><p>Enostone, 2023. 76 s.</p><p>Lainattu kirjastosta.</p><p>P.s. Kirjoitin tämän pilke silmäkulmassa, toivon että Sylvius viljelee jatkossakin kattavaa fyysikon sanastoaan runoissaan. 😉 <br /></p><p>***</p><p><a href="https://kirjojenpyorteissa.blogspot.com/p/helmet-lukuhaaste-2023.html" target="_blank"><b>Helmet-lukuhaaste 2023</b></a> kohta 3. Kirjan nimessä on kasvi</p><p>Sopii myös näihin kohtiin:</p><p>33. Kirja, jonka voit lukea kerralla alusta loppuun</p><p>42. Kirjan nimessä on ainakin kolme sanaa</p><p>49. Kirja on julkaistu vuonna 2023</p>Jenny - Kirjojen pyörteissähttp://www.blogger.com/profile/06252258931597800443noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-7783929360197484848.post-51077393949616972522023-03-17T09:51:00.000+02:002023-03-17T09:51:30.194+02:00Teemu Helle: Kuu näyttää kirjaimensa<div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXzXXl9Y5jdnlhnhLWy-B74h0JgbyOx64pvvsPj-xYD_7nJ7aXMoM0sLb0UmjxPuM43hFnuZnkp7WwXUM70RKWA9dNU31rsO15XfbjB-lceCWeh3g15v9JLwzOynw3EhQ8vS5oS4zX6MHaRtJ57RUYIwJ_WcOAZnYT98_PR550VWEcMY1adgdb0g/s2468/kuun%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4koson3.jpg" style="display: block; padding: 1em 0px; text-align: center;"><img alt="" border="0" data-original-height="1767" data-original-width="2468" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXzXXl9Y5jdnlhnhLWy-B74h0JgbyOx64pvvsPj-xYD_7nJ7aXMoM0sLb0UmjxPuM43hFnuZnkp7WwXUM70RKWA9dNU31rsO15XfbjB-lceCWeh3g15v9JLwzOynw3EhQ8vS5oS4zX6MHaRtJ57RUYIwJ_WcOAZnYT98_PR550VWEcMY1adgdb0g/s600/kuun%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4koson3.jpg" width="600" /></a></div>
<p style="text-align: left;"></p><div style="margin-left: 40px; text-align: left;"><span style="color: #0b5394;">Olen oppinut ettei mikään täällä ole pysyvää,</span><br /><span style="color: #0b5394;">pilvet ovat leijuvia kaupunkeja ja rajuilmat</span><br /><span style="color: #0b5394;">puhkeavat nopeammin kuin kaksintaistelut. </span></div><p style="margin-left: 40px; text-align: left;"></p><p style="margin-left: 40px; text-align: left;">Ote runosta <i>Uudisraivaaja</i>.<br /></p><p>Tämä <b>Teemu Helteen</b> runokirja herätti kiinnostukseni jännällä nimellään, joka kuulosti juuri sopivan mystiseltä minun makuun. En tiennyt mitä odottaa, koska en ainakaan muista lukeneeni runoilijalta muita teoksia. <i>Kuu näyttää kirjaimensa</i> on Helteen seitsemäs runokokoelma. </p><p>Tämähän olikin oikein kiinnostava setti eri pituisia ja sävyisiä runoja, jossa hypitään aiheesta toiseen aika odottamattakin: ensin ollaan historian pölyissä ja sitten rullaillaankin jo ilmastoidussa toimistossa. Välillä sivutaan kuolemaa, välillä rakkautta.</p><div style="margin-left: 40px; text-align: left;"><span style="color: #0b5394;">Kirkkaat illat ja kirkkaat yöt</span><br /><span style="color: #0b5394;">ovat olleet lohtunamme,</span><br /><span style="color: #0b5394;">kun olemme tällä terassilla kuunnelleet</span><br /><span style="color: #0b5394;">syksyisiä tuulia ensin </span><br /><span style="color: #0b5394;">isäsi, sitten äitisi kuolemasta</span><br /></div><p style="margin-left: 40px; text-align: left;">Ote runosta <i>Retkikunta.</i><br /></p><p>Huomaan nyt tätä kirjoittaessa, että en oikein keksi millä sanoilla tätä kuvailisin. 😅 Voin vain sanoa että yllätyin, syvennyin miettimään, nautin kielikuvista, kohottelin kulmiani, jopa naurahdin pari kertaa... Tykkäsin. Minusta tämä oli sopivan mutkatonta lukemista ja juuri sen tyylistä runoutta, joka on lähellä minun sydäntä. ❤<br /></p><p>Tässä muutama runo, joihin huomasin palaavani aina uudestaan: <i>Kosketus</i>,<i> Retkikunta, Uudisraivaaja, Rakastamisen vaikeudesta, Vuosi</i> ja<i> Ei syksyjä, kiitos. </i><br /></p><div style="text-align: left;"></div><div style="margin-left: 40px; text-align: left;"><span style="color: #0b5394;">Kevät tuli nopeasti. Jos ihan tarkkoja ollaan,<br />se tuli aamulla varttia vaille kymmenen<br />kun olin hakemassa apteekista allergialääkettä.<br />Näin talven hyppäävän likaisenvalkoiseen<br />Toyota Hiaceen ja kaasuttelevan pois.</span></div><p style="margin-left: 40px; text-align: left;">Ote runosta <i>Vuosi</i>. </p><p style="text-align: left;"><b><span style="font-size: large;">★★★★ </span><br /></b></p><p style="text-align: left;"><b>Teemu Helle</b>: <i>Kuu näyttää kirjaimensa</i></p><p style="text-align: left;">Robustos, 2023. 79 s.</p><p style="text-align: left;">Lainattu kirjastosta.</p><p style="text-align: left;">***</p><p style="text-align: left;"><b><a href="https://kirjojenpyorteissa.blogspot.com/p/helmet-lukuhaaste-2023.html" target="_blank">Helmet-lukuhaaste 2023</a> </b>kohta 49. Kirja on julkaistu vuonna 2023</p><p style="text-align: left;">Sopii myös näihin kohtiin:</p><p style="text-align: left;">33. Kirja, jonka voit lukea kerralla alusta loppuun</p><p style="text-align: left;">42. Kirjan nimessä on ainakin kolme sanaa <br /></p>Jenny - Kirjojen pyörteissähttp://www.blogger.com/profile/06252258931597800443noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-7783929360197484848.post-51494305169214154632023-03-16T15:30:00.001+02:002023-09-30T12:00:34.001+03:00Kirjoja vauva-arjesta ja kasvatuksesta<p>Ajattelin koota tähän postaukseen pari kiinnostavaa kasvatukseen ja vauva-arkeen liittyvää kirjaa, jotka ovat roukkuneet täällä bloggerin luonnoksissa jo vuoden päivät. Kuuntelin ja luin nämä odotusaikana, mutta silloin ei riittänyt energia postailuun. Nyt kun vauva-arkea on takana jo huimat 9kk, voin myös pohtia, onko näistä kirjosta ollut minulle hyötyä käytännössä, ja mitä lopulta otin mistäkin kirjasta mukaan omaan arkeeni. <br /></p><h2 style="text-align: center;"><b>Pamela Druckerman</b>: <i>Kuinka kasvattaa bébé </i></h2><p style="text-align: center;">Äänikirja Storytelistä. <i></i>Siltala, 2012. 10h 19 min.<br /></p><br /><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEitn1EAmmisbXbaQe8eFTg94VI0OeJ45CMtCRiDUe7_1XK4l8n_o3Kp-K1szzY9qtHIr5034CJjwzfHbd7V5OvpFqDQGv8RGfROFGPySL_AVJpu7WR-l_gufdtUvkQ5Dd2wXxk-yxmGf7G39Et8iJK0N29mussOebDqLgoV277A9xjvb2AW3IxeiQ/s500/kuinka-kasvattaa-bebe-kansi.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="500" data-original-width="334" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEitn1EAmmisbXbaQe8eFTg94VI0OeJ45CMtCRiDUe7_1XK4l8n_o3Kp-K1szzY9qtHIr5034CJjwzfHbd7V5OvpFqDQGv8RGfROFGPySL_AVJpu7WR-l_gufdtUvkQ5Dd2wXxk-yxmGf7G39Et8iJK0N29mussOebDqLgoV277A9xjvb2AW3IxeiQ/s640/kuinka-kasvattaa-bebe-kansi.jpg" width="428" /></a></div><i><br /></i><p></p>Tämä on kiinnostava katsaus ranskalaiseen vanhemmuuteen. En ollut kuullut teoksesta aikaisemmin, mutta luettuani tämän jälkeen muutaman muunkin aiheeseen liittyvän kirjan, huomasin, että tämä pompahtaa esiin aika usein. Ilmeisesti tämä on ollut jonkinnäköinen ilmiö. <p>Kirjassa verrataan ranskalaisia ja amerikkalaisia kasvatusoppeja keskenään. <b>Pamela Druckerman</b> on amerikkalainen nainen, joka päätyikin kasvattamaan lastaan Ranskassa. Siitä idea kirjaan lähtikin. Todella kiinnostavia huomioita etenkin uniasioihin, mutta muutenkin lasten kasvatukseen liittyen. </p><p><b>Mikä oli se, mitä kirjasta jäi parhaiten mieleen?</b> Se on vauvan uniasioihin liittyvä <i>tauko</i>. Pidä tauko ja kuulostele, älä hyökkää heti paikalle jos vauva itkahtaa. Se osoittautui erittäin hyödylliseksi neuvoksi, jota ilman olisin varmaan rikkonut meidän pojan <i>unisyklin</i> useampaan kertaan neuroottisella tarkistelulla. 😅<br /></p><h2 style="text-align: center;">Keijo Tahkokallio: Uskalla olla lapsellesi aikuinen</h2><p style="text-align: center;">Lainattu kirjastosta. Minerva, 2018. 288 s. <br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiBzWXJyYGohTXDSRgXUxGC7fJ727pqK1OQQIm8sUeNdKHtURgvNqnWXyu0DtC1QaU13YTWDxDbIicgExukYgcJIX5DWW99QmfWZgDLy5ZGKB-TJUp5lq2gAJms77B1D_62DJWwyc4dH6lk6QS_SzFlzN6MYCiNN0iEazMslY4fJSx40ialQMMikg/s1458/uskalla_olla_lapsellesi_aikuinen_etukansi_240ppi.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1458" data-original-width="945" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiBzWXJyYGohTXDSRgXUxGC7fJ727pqK1OQQIm8sUeNdKHtURgvNqnWXyu0DtC1QaU13YTWDxDbIicgExukYgcJIX5DWW99QmfWZgDLy5ZGKB-TJUp5lq2gAJms77B1D_62DJWwyc4dH6lk6QS_SzFlzN6MYCiNN0iEazMslY4fJSx40ialQMMikg/w414-h640/uskalla_olla_lapsellesi_aikuinen_etukansi_240ppi.jpg" width="414" /></a></div><p>Hyvä kirja tasapainoisesta kasvatuksesta ja turvallisesta lapsuudesta rajoineen kaikkineen. Paljon käytännön esimerkkejä, maalaisjärkeä ja tutkimustietoon perustuvaa tietoa. Suosittelen! </p><p>Tämän kirjan lukemisesta on jo vuosi vierähtänyt, ja paljon on tullut luettua sen jälkeen, eli yksityiskohdat ovat hämärtyneet, mutta muistan todella tykänneeni tästä. Kirja antoi minulle huojentavaa varmuutta, toisin sanoen itseluottamusta. Siksi se onkin uudelleen luettavien kirjojen listalla heti etupäässä. </p><h2 style="text-align: center;"><b>Suzy Giordano: </b>12 Hours' Sleep by 12 Weeks Old</h2><p style="text-align: center;">Äänikirja Nextorysta, Tantor Audio 2012. 2h 42min.<br /></p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiid3mQkkePgaZbXQxJrxae60awyVX8vZET0N_jL_4J-l4ON0mouuy6pzFwD2QTprxiRYJ-Vdy4uzYHX-Ow5JcnB7dv8doDn13iKAQ4abLvkZk4296gI77eX3CG-11u8cImKsD0LU5bciw_1nHXxpbN0yO_f7c-nxP_E_-_X8P5M2RYvuk7uGqmzw/s2325/12hours.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2325" data-original-width="1575" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiid3mQkkePgaZbXQxJrxae60awyVX8vZET0N_jL_4J-l4ON0mouuy6pzFwD2QTprxiRYJ-Vdy4uzYHX-Ow5JcnB7dv8doDn13iKAQ4abLvkZk4296gI77eX3CG-11u8cImKsD0LU5bciw_1nHXxpbN0yO_f7c-nxP_E_-_X8P5M2RYvuk7uGqmzw/w434-h640/12hours.jpg" width="434" /></a></div><b></b><p></p><p>Tämä on varmaan näistä se kirja, joka on auttanut tällaista ensikertalaista
vanhempaa alkuun kaikkein eniten. Vauva-arki on kuitenkin niin uutta ja minä ainakin kaipasin ihan <i>konkreettisia</i> neuvoja. Kirja on alun perin suunniteltu auttamaan kaksos- ja kolmoslapsien vanhempien hektisessä arjessa, mutta toimii vallan hyvin myös yhden vauvan kanssa.<br /></p><p>Tämä oli lyhyt, vain<b> </b>reilu<span style="background-color: white;">n <span>kahden tunnin</span>
</span>pituinen äänikirja, jossa mentiin suoraan asiaan ja käytännön ohjeisiin,
eli hyvin helppo ja nopea kuunneltava. Jos siis kaipaat jotain käytännönläheistä ohjenuoraa, jonka avulla alkaa
järjestelemään omaa vauva-arkea helpommaksi, tästä kirjasta voisi löytyä
vinkkejä sinullekin. Kirjasta löytyy päteviä ohjeita muun muassa <b>ruokarytmin</b> luomiseen, <b>yösyöttöjen</b> lopettamiseen, <b>nukahtamisopetteluun</b>, yms. Tätä ei ole suomennettu, mutta löysin sen englanninkielisenä
äänikirjana Nextorysta.<br /></p><div><p>Halusin siis ottaa kirjasta
ne ohjenuorat, jotka kuulostivat meille sopivilta ja kokeilla josko se
toimisi meille. Ja hyvinhän se toimi, mutta meni ehkä vähän pidempään, että
muutoksia alkoi näkyä, kuin kirjassa luvattiin, koska en noudattanut kaikkea niin tarkasti. Esimerkiksi: vauva nukkui paljon pidempään meidän kanssa samassa huoneessa, kuin kirjassa
suositeltiin (meillä noin 6kk ikään asti), nukkui aika pitkään myös kolmet päikkärit (viimeiset
aika lyhyet), vaikka suositeltiin kahta... Jne. Eli en osaa sanoa täyttyykö lupaukset suhteellisen nopeista muutoksista, jos noudattaa ihan kaikkea mitä neuvotaan. Minä ajattelin, että kokeilen
omalla
tavallani muutaman viikon, ja jos merkkejä muutoksesta ei ole, palaan
kirjaan ja koitan tehdä asiat sitten tarkemmin. Ei tarvinut palata.<br /></p><p>Meidän vauva on nukkunut yönsä hyvin (tai <i>tehnyt yönsä</i>, kuten kirjassa <i>Kuinka kasvattaa bébé </i>sanotaan) noin 4,5 kk ikäisestä lähtien pitkälti tämän kirjan neuvojen ansiosta. Tietysti uneen vaikuttaa monet asiat: välillä tulee hampaita, on nuhaa, muuten vain huono päivä, jne. mutta normaalisti yöt menee hyvin ja poika yleisesti ottaen ihan tykkää mennä sänkyynsä nukkumaan. Lähtötilanne ei <i>todellakaan</i> ollut tämä. 😅<br /></p><p>Tiedän, että vauvojen uniasiat aiheuttaa keskustelua ja närää itse kussakin,
mutta koin tämän kirjan sen verran hyödylliseksi omassa arjessa, että
halusin vinkata eteenpäin.😊</p><h2 style="text-align: center;">Michaeleen Doucleff: Metsästäjä, keräilijä, kasvattaja</h2><div style="text-align: center;">Äänikirja Storytelistä. Siltala, 2022. 13 h. 51 min.</div><div style="text-align: center;"> </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNp0xS9mBEFxLcqTMIsdEunrLnNVVzFyvInFNuaAE9atuFu8ks9_JOkOsbcjPi13R2rBL8XqdzG5KSIgb-6gfnODZeQuROj0qelBf9iCPqQjYQ2rL1VmB4vSQt3M73_if5SxuLZj88yxo_xgIXzpCRRL_jT2nIJ1vosOWA36DYmCnxeg0q5qE6Bg/s2560/doucleff.mkk_-scaled.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2560" data-original-width="1861" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNp0xS9mBEFxLcqTMIsdEunrLnNVVzFyvInFNuaAE9atuFu8ks9_JOkOsbcjPi13R2rBL8XqdzG5KSIgb-6gfnODZeQuROj0qelBf9iCPqQjYQ2rL1VmB4vSQt3M73_if5SxuLZj88yxo_xgIXzpCRRL_jT2nIJ1vosOWA36DYmCnxeg0q5qE6Bg/w466-h640/doucleff.mkk_-scaled.jpg" width="466" /></a></div><p>Tästä kirjoitinkin lyhyesti <a href="https://kirjojenpyorteissa.blogspot.com/2022/04/on-tullut-kuunneltua-tietokirjoja.html" target="_blank">täällä</a>,
mutta halusin vinkata vielä tässä yhteydessä toistamiseen. Kuuntelin kirjan vast'ikään uudestaan, ja tykkään tästä edelleen todella paljon. En ole
vielä siinä vaiheessa, että olisin päässyt näitä asioita kovin paljoa toteuttamaan
omassa arjessa, mutta teema, joka on parhaiten painunut mieleeni tätä
kuunnellessa on <i>tyyneyden säilyttäminen</i>. Siitä ei voi olla muuta kuin hyötyä.<br /></p><p>Suosittelen lämpimästi tutustumaan! </p><p>*** <br /></p><p><b>Luin myös nämä:</b></p><p><b>Laura Andersson:</b> <i>Voit nukkua - Kuinka opetin vauvani nukkumaan ja kuinka se muualla tehdään</i> (Atena 2016)<b> </b>ja<b> Anna Keski-Rahkonen</b> & <b>Minna Nalbantoglu</b>: <i>Unihiekkaa etsimässä</i> (Duodecim 2020). Näistä kirjoista ei ole jäänyt kovin hyvää muistijälkeä, mutta kai minä jotenkuten koin nämä mielenkiintoisiksi, koska luin loppuun asti. 😅 Olen herkkä jättämään kirjoja kesken, jos en pidä niistä. Voin vinkata näitäkin, jos vauvojen uniasiat on aihe joka kiinnostaa.</p><p>Seuraava kirja, jonka haluasin saada hyppysiini on <b>Abigail Tuckerin</b> <i>Mom Genes</i> -<i> Inside the New Science of Our</i> <i>Ancient Maternal Instinct</i>. Todella mielenkiintoinen aihe, mutta tätä ei ole suomennettu (ainakaan vielä). Äkkiseltään tarkistettuna tämä löytyy Storytelistä ja Nextorysta englanniksi, mutta ei tietenkään BookBeatistä, joka minulla on tällä hetkellä tilattuna.<br /></p><p>Vinkkaa ihmeessä kommenteissa, jos olet löytänyt hyvän kirjan aiheeseen liittyen. Varsinkin, jos koit että siitä oli sinulle hyötyä. :)<br /></p></div>Jenny - Kirjojen pyörteissähttp://www.blogger.com/profile/06252258931597800443noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-7783929360197484848.post-78250047180016382152023-03-15T13:09:00.001+02:002023-03-15T13:10:40.404+02:00Satu Saarikko & Limppu Witick: Suojele luotujasi<div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJS2EmzCChdEwlX6EUldbecxdsnwvBok5qvVGrLuwwfQyBHAlfTUcBVz_AUpeMOzPq20OOU5RWKYpe1D0IScq_qhgBqE9SOiS5MvcLJNwTPw-2T5B1cxpypxbfNsDHYe1hgMSsiD0NabhHvGABd2zQTxAMDTjMxTScrpnocWWhMTIhbb4LGLTs_w/s2933/IMG_20230223_110850.jpg" style="display: block; padding: 1em 0px; text-align: center;"><img alt="" border="0" data-original-height="2405" data-original-width="2933" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJS2EmzCChdEwlX6EUldbecxdsnwvBok5qvVGrLuwwfQyBHAlfTUcBVz_AUpeMOzPq20OOU5RWKYpe1D0IScq_qhgBqE9SOiS5MvcLJNwTPw-2T5B1cxpypxbfNsDHYe1hgMSsiD0NabhHvGABd2zQTxAMDTjMxTScrpnocWWhMTIhbb4LGLTs_w/s600/IMG_20230223_110850.jpg" width="600" /></a></div>
<p></p><div style="margin-left: 40px; text-align: left;"><span style="color: #0b5394;">Jos saisin olla eläin, </span></div><div style="margin-left: 40px; text-align: left;"><span style="color: #0b5394;">niin mieluiten olisin pääsky.<br /> </span></div><div style="margin-left: 40px; text-align: left;"><span style="color: #0b5394;">En hiiri lääketehtaan laboratoriossa,</span></div><div style="margin-left: 40px; text-align: left;"><span style="color: #0b5394;">en kettu suljettuna ahtaaseen häkkiin,</span></div><div style="margin-left: 40px; text-align: left;"><span style="color: #0b5394;">en kuutti joka tukehtuu kalaverkkoon,</span></div><div style="margin-left: 40px; text-align: left;"><span style="color: #0b5394;">en hömötiainen, jonka pesäpuut avohakkuu hävitti.</span></div><p style="margin-left: 40px; text-align: left;">Ote runosta <i>Olisin pääsky</i>. <br /></p><p>Bongasin tämän runokirjan selaillessani tämän vuoden runouutuuksia. <i>Suojele luotujasi - huokauksia eläinten puolesta</i> on hyvin uskontopainotteinen kirja (kuten ehkä nimestäkin voi päätellä), mutta se oli huojentavaa luettavaa myös tällaisen <i>ei kirkkoon kuuluvan</i> tallaajan mielestä. </p><p>Jos siis et itse ole uskovainen, älä säikähdä uskonnollista teemaa, koska tästä voi mielestäni kuka tahansa eläinrakas ihminen löytää sydäntälämmittäviä - tai riipaisevia - säikeitä. Kirja sisältää rukouksia ja runoja, ajatuksia ja huolia, joihin varmasti moni eläinten ja luonnon ystävä voi samastua. Ainakin minun sydän lämpeni näille. Limppu Witickin kuvitus on kaunista. <br /></p><p></p><p style="margin-left: 40px; text-align: left;"><span style="color: #0b5394;">Kaikkivaltias Isä,<br /><br />näet tyhjän hihnan kädessäni<br />ja lelun, joka lojuu vailla leikkijää.<br />Kuulet korvia särkevän hiljaisuuden.<br />Tunnet, kuinka lämpimän suolaiset poskeni ovat,<br />ja kuinka ikävä puristaa rintaani.</span></p><p style="margin-left: 40px; text-align: left;"><span style="color: #0b5394;">Kannathan surua kanssani, yksin en siihen <br /> kykene. </span></p><p style="margin-left: 40px; text-align: left;">Ote runosta <i>Minulla on ikävä</i>.</p><p>Tästä runosta etenkin kohta <i>Kuulet korvia särkevän hiljaisuuden</i> resonoi minussa, koska kun vuosi sitten piti lopettaa meidän koiravanhus, se kestämätön <i>hiljaisuus</i>, mikä sen jälkeen kodin valtasi... Todellakin särki korvia ja sydäntä.</p><p><span style="font-size: large;">★★★½</span><br /></p><p><b>Satu Saarikko </b>&<b> Limppu Witick</b>: Suojele luotujasi - Huokauksia eläinten puolesta</p><p>Kirjapaja, 2023. 110 s.</p><p>Lainattu kirjastosta. </p><p>***</p><p><b><a href="https://kirjojenpyorteissa.blogspot.com/p/helmet-lukuhaaste-2023.html" target="_blank">Helmet-lukuhaaste 2023</a>: </b>kohta 27. Kirjassa joku etsii ratkaisua ilmastokriisiin</p><p>(aihetta käsiteltiin joissakin rukouksissa) <br /></p><p>Kirja sopii myös näihin kohtiin:</p><p>33. Kirja, jonka voit lukea kerralla alusta loppuun</p><p>41. Kirjan kirjailija on syntynyt 1990-luvulla <br /></p><p>49. Kirja on julkaistu vuonna 2023</p>Jenny - Kirjojen pyörteissähttp://www.blogger.com/profile/06252258931597800443noreply@blogger.com0