Zacharias Topelius: Sampo Lappalainen


Topelius, Zacharias: Sampo Lappalainen
Satu Suomen Lapista
Weilin+Göös, 1984.

Julkaistiin alun perin vuonna 1860.

Ilmoittauduin mukaan Ajattomia satuja ja tarinoita -lukuhaasteen kolmannelle kierrokselle, joka pyörähti liikkeelle Musteen jäljet -blogissa tämän kuun alussa. Tähän oli tietysti pakko lähteä mukaan, sillä klassikkosatuihin tutustuminen on ollut mukavaa puuhaa! Mulla haaste alkaa tällä Topeliuksen lappihenkisellä tarinalla, jonka kuvituksesta vastaa Veronica Leo. (Muuta tässä ei olekaan ehtinyt lukea viime aikoina... 🙈 Onneksi nyt vähän normalisoituu tämä elämänrytmi taas).

Sampo Lappalainen kertoo nimensä mukaan pojasta nimeltään Sampo Lappalainen. Sampo perheineen asustaa syvällä Lapin erämaissa, ja pojasta kasvaa utelias seikkailija. Sadussa vilisee susia, poroja, peikkoja ja onpahan yksi pelottava hiisikin mukana. Hiisi meinaa viedä Sampon mennessään, sillä Sampoa ei ole kastettu kristinuskon mukaisesti, mutta onneksi loppu hyvin kaikki hyvin tässäkin tarinassa.


Kirjan kuvitus etenkin värimaailmaltaan toi ihanan lämpimän ja kotoisan fiiliksen. 💜

Vähän ehkä särähti lukiessa ikävähkösti tuo kuinka sadussa kuvataan kristinuskon tuomista vahvasti mukaan saamelaisten elämään. Otan tämän kuitenkin tällaisena oman aikansa tuotoksena. Kirjan lopussa oleva opetus tuntuu nimittäin olevan, saamelaisten ei tule vitkastella lasten kastamisessa kristinuskoon. Ihan hauska ja menevä tarina tämän muuten oli, sopivasti Lapin taianomaisuudella höystettynä. Pikkulapset tuskin välittää uskonnollisista sävyistä, kun mennään porojen ja susien selässä seikkaillen. :)

Lukuhaasteissa:
🌺 Ajattomia satuja ja tarinoita 3
🌺 Helmet-lukuhaaste 2018 kohta 40. Kirjassa on lemmikkieläin, nimittäin Sampon oma pieni poro.

Lisää luettavaa:

Kommentit

  1. Outs... ihan mielenkiintoisen kuuloinen kirja vaikka tuntuukin olevan paljon epäkohtia, kuten kirjan nimi. Mutta tämä näkökulma taitaa olla (juuri niin kuin kirjoitit) ns. vanhanaikaisuudesta johtuvaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oman aikansa tuotoksena tämä on tosiaan otettava. :) Varmaankin yrityksenä on ollut tuoda saamelaista kulttuuria lastensatuihin, mutta samalla vähän ns. jumalanpelkoa siinä sivussa... Topelius oli tunnetusti aika uskonnollinen mies.

      Poista
  2. Oletkin tehnyt hyvän kirjavalinnan. On hyvä silloin tällöin lukea tällaisiäkin kirjoja, antavat hyvää perspektiiviä kirjallisuuteen ja historiaan. Topelius oli niin merkittävä mies monella tapaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyl mielenkiintosta sukeltaa etenkin näihin vanhempiin klassikoihin. Hauska katsoa että mitä ennen lapsille kirjoitettiin, verrattuna nykypäivän satuihin. :) Mun lemppari satu Topeliukselta on edelleen Koivu ja tähti <3

      Poista
  3. Onpa upea kuvitus tuttuun tarinaan.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Blogin luetuimmat tekstit