tiistai 11. toukokuuta 2021

Julia Quinn: Salainen sopimus (Bridgerton #1)



 

Bridgerton-sarjasta tuli jonkinmoinen ilmiö 2020 vuoden lopussa, ja tulihan se itselläkin katsottua. Oli todella viihdyttävä ja koukuttava sarja, ja varmasti katson jatkokaudetkin sitten kun ne ilmestyy (ilmeisesti ainakin 4 kautta tulossa). Tykkään historiallisista sarjoista ja romantiikasta, joten ei kait tässä voinut mennä pieleen. Onneksi uuden kauden odotuksen tuskaa lieventää se, että voi tutustua tähän kirjasarjaan.

Ensimmäinen osa Salainen sopimus menee melkolailla samoja kaavoja pitkin kuin tv-sarjakin, keskittyen lähinnä Simonin ja Daphnen rakkaustarinaan. (Sarjasta minulla on kyllä aika hatarat muistikuvat, koska sen katsomisesta on jo monta kuukautta...) Eletään 1800-luvun Englannin seurapiirielämää, ja Daphnen täytyisi löytää itselleen aviomies. Simon taas haluaa välttää avioliiton keinolla millä hyvänsä. Nämä kaksi tekevät sopimuksen keskenään, jossa he teeskentelevät rakastavaisia. Sillä tavoin Daphne saisi paljon kosijoita ja Simon jätettäisiin rauhaan. Mutta tietysti asiat mutkistuvat ja tunteet heräävät. 

Mielestäni Daphne oli kirjassa kiinnostavampi hahmo kuin tv-sarjassa. Hänen ja Simonin välisissä keskusteluissa oli enemmän huumoria mukana, ja se teki heidän suhteestaankin mielenkiintoisemman ja aidomman tuntuisen. Kirja on yleensä parempi kuin tv-sarja, ja niinhän se tuntui tässäkin olevan, vaikka ei minulla ole mitään sarjaa vastaankaan. Henkilöt olivat vain hippusen moniulotteisempia. Ehkä sitä on vain vaikea saada kaikkea välittymään tv-ruudun kautta. 

Onhan tämä perus romantiikkagenreä, eli jokseenkin ennalta-arvattavaa, hieman kornia, aivot narikaan -tyylistä meininkiä rakkaus- ja juonikuvioineen, jota ei mielestäni pidä ottaa turhan vakavasti (toki tässä sivutaan vakavampiakin aiheita). Tällaisillakin viihderomaaneilla on paikkansa, kunhan ei ala analysoimaan tapahtumia turhan tarkkaan. 😅 Se on ollut minun suhtautuminen romantiikkagenreen jo kauan, ja varmasti pysyykin niin, koska muuten voi olla, että kirjoista lähtee maku hyvin äkkiä...

***

Julia Quinn - Salainen sopimus

Bridgerton #1

Tammi 2021. 360 s.

Luettu BookBeatista e-kirjana

***



tiistai 4. toukokuuta 2021

Sarah J. Maas - Okaruusujen valtakunta

 

 

Kirjablogeissa on vilahdellut Sarah J. Maasin kirjoja tiheään tahtiin, ja sitä kautta mullakin alkoi kiinnostaa kyseisen kirjailijan tuotanto. Koitin joskus aloittaa Throne of Glass -kirjasarjaa, mutta jostain syystä se ei napannut ollenkaan. Työkaveri suositteli tätä toista kirjaa, ja tämä tulikin luettua kahdessa päivässä. 😍 

Okaruusujen valtakunta on Valtakunta-kirjasarjan avausosa. 

Feyre on pakon edessä opetellut metsästämään köyhtyneelle perheelleen ruokaa, mutta yksi metsästysreissu muuttaa kaiken. Feyre nimittäin ampuu suden, joka onkin haltiasukua, ja joutuu maksamaan teostaan kovan hinnan. Ihmiset ja haltiat eivät ole tulleet toimeen keskenään vuosisatoihin, mutta Feyre joutuu jättämään perheensä ja menemään inhoamiensa haltioiden maille, muurin toiselle puolelle...

Maasin luoma fantasiamaailma ihmisten, haltioiden ja muiden olentojen keskellä oli kiinnostava ja mukaansatempaava. Tunnelma kirjassa on synkeä, kun teemoina ovat muun muassa köyhyys ja sota. Mutta niille vastapainona on myös toimintaa, romantiikkaa ja huumoriakin... Henkilöhahmojen keskinäistä kemiaa ja suhdekiemuroita oli koukuttavaa seurata. Ihanaa että niin sanotuilla sivuhahmoillakin on luonnetta ja omat taustatarinansa. Joskus etenkin ya-kirjallisuudessa tai nuortenkirjoissa henkilöhahmot jäävät ärsyttävän latteiksi, kun kaikki energia on keskitetty päähenkilöihin.

Tässä avautuu uusi fantasiamaailma, joka jää mukavalla tavalla kiehtovaksi mysteeriksi, samalla kun tuntuu uppoutuneensa sinne täysin. Feyren retkiä seuratessa kirjasta tuli jotenkin samoja fiiliksiä kuin Sapkowskin Noituri-kirjoista, vaikka hyvin erilaisiahan ne ovat keskenään. Sapkovskilla jää välillä jutut junnaamaan ikävästi, mutta tässä ei ainakaan sitä ongelmaa ollut, sen verran vetävästi Maas kirjoittaa.

Nyt tekee mieli kokeilla uudestaan myös tuota Throne of Glass -sarjaa.

***

Sarah J. Maas - Okaruusujen valtakunta

Valtakunta (Court of Thorns and Roses) #1

Gummerus, 2019. 478 s. 

***


tiistai 27. huhtikuuta 2021

Top Ten Tuesday: Kirjavia muistoja

 

Tällä kertaa en listaa lempikirjoja tai hahmoja, vaan kivoja muistoja, joihin tavalla tai toisella liittyy kirjallisuus:


Georgia Nicolsonin salatut elämät kirjan ääniluvut

Tämä kirjasarja oli suosittu minun nuoruudessa ja kaveripiirissä. Luettiin monesti näitä kirjoja ääneen ja naurettiin vedet silmissä. Silloin nämä kirjat oli ihan hulvattomia, en ole uskaltanut lukea uudestaan nyt aikuisiällä... Mutta kun näen kirjastossa näitä värikkäitä kansia, ei voi muuta kuin hymyillä.

Lainasin Azkabanin vangin... Pariksi vuodeksi

Kaverillani oli omana minun lemppari Potteri, Harry Potter ja Azkabanin vanki, ja minä lainasin sitä vähäksi aikaa... Joka venähti pariksi vuodeksi (muistaakseni), koska alotin aina vain lukemaan kirjaa alusta uudestaan. Olin siis se ärsyttävä kaveri, joka ei koskaan palauta lainaamaansa kirjaa.

Postikorttien lähettely kirjastossa

Pienenä kun kävimme kavereiden kanssa kirjastossa, parasta ajanvietettä oli se, kun jokainen menee omalle tietsikalle ja lähettää toisille hauskoja postikortteja sähköpostiin. Mitä te sitten teitte kirjastossa? 😅

Kirjojen ääneen lukeminen rannalla

Menimme usein (kesällä) aurinkoisina päivinä rannalle loikoilemaan kirjan kanssa, jota sitten luimme ääneen. Mieleen on jäänyt erityisesti Ozzy Osbournen elämäkerta kaikessa sekopäisyydessään.

Se hetki kun tajusin, että aikuisten osastollakin on fantasiahylly

Ensinnäkin, kirjastossa aikuisten osastolle poikkeaminen tuntui melkein rikolliselta silloin joskus 13-vuotiaana, kun alkoi enemmän kiinnostaa, että mitä sieltä löytyy. Pelkäsin aina, että kirjastovirkailija tulee häätämään minut pois sieltä... 😅 Siinä oli jännitystä kerrakseen minun elämään. Mutta sieltähän löytyi kunnon hyllyrivi fantasiaa (ja scifiä), ja siinäpä sitä riitti tutkimista kerrakseen.

Harry Potter -kirjan täystuho

Muisto, jolle voi nauraa nyt, mutta silloin ei naurattanut... Kun jätin aukinaisen Potterin pöydälle hetkeksi, ja kissa kävi sillä välin terottamassa siihen kynnet. Noin 20-30 sivua keskeltä kirjaa pelkää silppua. 😨💀

Ne (pitkät) hetket, kun piti odottaa vuosi seuraavaa Potteria

Juu, silloin joskus meidän täytyi oikeasti odottaa sitä seuraavaa osaa, ja voi sitä riemua, kun kirjastossa odotti uusin Potteri noutamistaan. Tällä hetkellä minulla ei ole yhtä kovaa innostusta juuri missään kirjasarjassa, vaikka montaa olenkin lukemassa. Laitetaan nuoruuden intoilun (ja Potterien loistavuuden :D) piikkiin. Tosin Sarah J. Maasin Valtakunta-sarja on ollut oikein mukaansatempaava.

Runot Harhakuvassa (kuka muistaa mikä tämä paikka oli?)

Kirjoittelin joskus teininä runoja Harhakuvaan, mutta sivusto ei taida olla enää olemassakaan. Runojakaan ei ole tullut rustailtua yli kymmeneen vuoteen.


Mummo ja Nora Robertsit

Asuimme poikaystävän kanssa yhden kesän mummolassa säästääksemme rahaa Ouluun muuttoa varten, ja mieleen on jäänyt hyvin se miten mummo kävi aina katsomassa, mitä kirjoja minulla on lainassa kirjastosta, ja minä puolestaan selailin mummon lainat läpi. Yleensä ne oli Nora Robertsit, jotka päätyvät molempien luettavaksi. :') Niitä en olekaan lukenut pitkään aikaan...

Ensimmäinen surullinen kirjahetki

Sellainen oikeasti surullinen, jossa lemppari hahmo kuolee yllättäen, tai hetki joka muuten jää kalvamaan lopun elämäksi... Se oli Anu Holopaisen kirja Sinisilmä, jonka luin muistaakseni 11-12 vuotiaana. Muistan vieläkin sen tunteen, kun suljin kirjan kannet, ja tuijotin tyhjyyteen lievästi järkyttyneenä...



perjantai 23. huhtikuuta 2021

Kirjoja ruokavalioista ja terveydestä

Viimeaikoina olen lukenut paljon terveyteen ja ruokavalioihin liittyviä kirjoja. Jostain syystä niistä on vain vaikea kirjoittaa tänne, mutta ajattelin että tällainen lyhyt ja ytimekäs kollaasipostaus voisi toimia hyvin. 😅 Kirjoitan osan 2 sitten, kun saan yöpöydällä odottavan kasan luettua. Tässä lyhyesti ne kirjat jotka olen lukenut tähän mennessä: 
 

Erik Wallsten & Thomas Wahlström: Paleo - Ihmisen alkuperäinen ruokavalio ja moderni elämäntapa

 Minerva, 2015


Ruotsalaiset Erik Wallsten ja Thomas Wahström ovat tutkineet paleoruokavaliota Ruotsissa jo pitkään. He käsittelevät Paleo - Ihmisen alkuperäinen ruokavalio ja moderni elämäntapa -kirjassa ruokavalion lisäksi myös unen, stressin ja liikunnan vaikutusta länsimaisen kulttuurin keskellä elävien ihmisten terveyteen, ja miten tätä kokonaisuutta voisi lähteä korjaamaan parempaan, ihmisille luontaisempaan suuntaan. 

Paleoruokavalion sisällöstä on monia eri mielipiteitä, mutta pääasiassa siinä jätetään viljat, sokerit, prosessoidut ruoat pois (jotkut jättävät myös maitotuotteet ja juurekset), ja keskitytään syömään kasviksia, marjoja, hedelmiä, pähkinöitä, kananmunia, lihaa... Mieluiten ostetaan lähellä tuotettua ja luomuruokaa. Jos on kiinnostusta tutustua paleoruokavalioon, niin suosittelen tätä kirjaa. 


 Hanna Gillving - Ketolicious

Tammi, 2020 

 

Tämä on hyvä opas ketoruokavalioon resepteineen kaikkineen. Ketoruokavaliossa rajoitetaan hiilihydraattien saantia reilusti, proteiinia syödään kohtalaisesti ja energiaa saadaan syömällä paljon rasvaa, jota saa esim kananmunista, oliiviöljystä, voista, pähkinöistä, avokadosta, rasvaisesta kalasta, kookosöljystä, täysrasvaisista maitotuotteista yms...

Ketoruokavaliosta minulle on jäänyt esimerkiksi tavaksi syödä enemmän vihreitä kasviksia ja juoda rasvakahvi aamulla. Nykyään en syö maitotuotteita juuri ollenkaan, koska ne aiheuttaa minulle iho-ongelmia, joten rasvakahviin tulee vain kookosöljyä ja kauramaitoa. Hyvää silti. 😋

 

Pentti Huovinen - Parantavat bakteerit

WSOY, 2021


Bakteeriopin professori Pentti Huovinen kertoo kirjassaan bakteerien vaikutuksesta terveyteen, ja siitä miten voisimme pitää parempaa huolta elimistömme bakteereista. Tämä oli helppolukuinen ja mieltä avartava lukukokemus, vaikka olen aiemminkin aiheeseen jonkin verran tutustunut. Kirja auttoi ymmärtämään suolistobakteerien maailmaa (ja tärkeyttä) paremmin. Todella mielenkiintoinen kirja, kannattaa tarttua jos aihe kiinnostaa! 

 

Susanna Kovanen & Harri Lapinoja - Ruokapyramidihuijaus

Atena, 2014


Tämä oli kyllä näistä kirjoista masentavin. Se miten kuluttajaa viedään kuin pässiä narussa on aika hullua ajatella. Mutta jos haluat tutustua ruokateollisuudeen hullunkuriseen maailmaan, jossa mainostamisella, mielikuvien luomisella ja tietynlaisella kielenkäytöllä manipuloidaan kuluttajia luottamaan tiettyihin merkkeihin ja uskomaan jonkin tuotteen terveellisyyteen, niin kannattaa tarttua tähän kirjaan. 

Tässä käytiin läpi niin monia asioita aina länsimaisen ruokateollisuuden kehityksestä tähän pisteeseen, tutkimustuloksista, lobbaamisesta...Huh huh. Mihin perustuu esimerkiksi Suomessa ties kuinka kauan kouluissa opetettu ruokapyramidi? Miksi kananmunat oli pannassa ties kuinka kauan? Miten sokerin liikakulutuksen haitat pyrittiin piilottamaan syyttämällä kaikesta rasvaa... Iiks.