J. S. Meresmaa: Tytär hämärän, piika pimeän

 

Maanläheisesti maaginen romaani kahden nuoren naisen elämästä maailmassa, jota määrittää vuodenyö ja ikuinen syksy. Romantiikka ja lumoavat ihmiskohtalot vievät lukijan mukanaan.

 

Wau, olipas tämä hyvä! Ihan sanattomaksi jää. 😅 Onneksi seuraava osa näkyy jo horisontissa!

Tässä fantasiaduologian aloitusosassa seurataan kahta naista: köyhistä oloista ponnistanutta tietäjäoppilas Malkaa ja eloseppä Arona Pohtoviusta. Juoni lähtee liikkeelle siitä, kun Malka löytää matkanvarrelta vastasyntyneen vauvan ja päättää viedä sen turvaan. Kuka vauvan on sinne jättänyt ja miksi on mysteeri, joka jää kalvamaan Malkaa. 

Rauniaran pääkaupungissa asuva lyhytkasvuinen Arona taas on tehnyt merkittävän löydöksen, jolla on kauaskantoiset seuraukset. Ikuisen syksyn ja pelottavien pimeiden öiden valtakunnassa on paljon asioita, jotka ovat painuneet unohduksiin - ja joita ei saisi kaivaa esiin.

Mistä siis pidin kirjassa?

Maailmasta. Olipas ihanan maanläheinen ja mielenkiintoinen tämä Rauniara ja koko lore joka kirjassa vähitellen lukijalle aukeaa. Tässä maailmassa eletään ikuista syksyä, ja vuodenajat ovat jo kaukainen myytti Rauniarassa elävälle kansalle. Moni asia tuntuu olevan pahasti pielessä, mutta kaikki eivät sitä välttämättä edes tajua.

Hahmoista. Kirjan päähahmot Malka ja Arona veivät sydämeni mukanaan, mutta myös muut hahmot kirjasta olivat kiinnostavia taustoineen. Pistin merkille, että kirjassa on jotenkin ihania nimiä ja paljon kiinnostavaa ja luovaa fantasiamaailman sanastoa, kuten elosepät ja elonnot, männynkäiset, tarvaat...

Tunnelmasta. Kirjan tunnelma on samaan aikaan maanläheinen, lämmin ja romanttinenkin, mutta samalla ikuinen syksy painaa päälle ja pimeät illat tuovat vaarat lähelle. Maisema on omalla tavallaan todella synkkä, melkein tuli mieleen joku Pohjois-Korea. Niin synkäksi ei meno tosin tässä äitynyt, ei pelkoa siitä... se on vain mielleyhtymä, joka minun päässä syntyi. 😅

Sitten on vielä teemat. Kirjassa käsitellään erilaisia aiheita kuen seksuaalista hyväksikäyttöä, erilaisuutta, vaikeaa äitisuhdetta ja läheisen kuolemaa tavalla, joka ei tunnu liian kevyeltä, muttei liian painavaltakaan. Meresmaa on löytänyt tähän hienon balanssin.

Tässä kirjassa on todella hyvää uudelleenluku potentiaalia, koska nyt jo tuntuu, etten muista tai välttämättä edes huomannut ihan kaikkea, mutta toisella lukukerralla saattaa asiat taas avautua uudella tavalla. 

Hieno, koukuttava ja nopealukunen kirja, suosittelen! 

★★★★★

J. S. Meresmaa: Tytär hämärän, piika pimeän

Myllylahti, 2023. 299 s.

Lainattu kirjastosta.

Lisää luettavaa: