Klassikkohaaste #10: Elizabeth Gaskell - North and South

Gaskell, Elizabeth : North and South
Äänikirja,7 h 18 min.

Kirja julkaistu alun perin 1854.

Osallistun kirjabloggaajien klassikkohaasteen kymmenenteen kierrokseen tällä Elizabeth Gaskellin tavallaan ajankohtaisella romaanilla North and South. (Tämän lukemisen aikaan oli nimittäin postilakko vielä pattitilanteessa, ja uusista lakoista ja työnseisauksista varoiteltiin uutisissa.) Minulla oli edessä muutaman tunnin junamatka, johon oli pakko saada jokin äänikirja kuunneltavaksi, ja Storytelistä sattui pistämään silmään tämä klassikko englanniksi.

North and South oli minulle entuudestaan tuttu, sillä katsoin aikoinaan tästä tehdyn minisarjan (vuodelta 2004), josta tykkäsin paljon. Kirja kertoo Margaret Halesta, Etelä-Englannin pienestä idyllisestä maalaiskylästä kotoisin olevasta naisesta, jonka on pakko muuttaa pohjoiseen perheensä mukana, sillä hänen isänsä täytyy yllättäen jättää virka papistossa. Pohjoisessa ilmapiiri on täysin erilainen, ja Margaret yrittää sopeutua uudenlaiseen tehdaskaupunkiin. Helppoa se ei ole. Työtä tekevien ihmisten tyytymättömyys on silmiinpistävää, ja Margaretin myötätunto on heidän puolellaan. Paikallista puuvillatehdasta johtava John Thornton vain tuntuu vetävän Margaretia puoleensa.

Tässä romaanissa käsitellään monia viktoriaanisen ajan yhteiskunnan ongelmia, kuten yhteiskuntaluokkien kuiluja, sukupuolten asemaa, kuolemaa, teollistumista sekä työläisten ja työnantajien ongelmia, jotka johtavat ensimmäisiin organisoituihin lakkoihin. Kaiken elämän yksityiselämänsä tragedioiden ja meluisan tehdaskaupunkielämän keskellä Margaret yrittää ymmärtää vihastunutta työväkeä, jonka joukosta hän on löytänyt itselleen hyviä ystäviä, sekä tehtaan omistajaa Thorntonia, tajuten että asiat eivät ole yksinkertaisia kenenkään kannalta.

Kirja on myös rakkausromaani: Margaretin ja Johnin välillä on vetovoimaa, jonka kanssa kumpikin yrittää elää, monesti ymmärtäen väärin toistensa tarkoituksia. Tämä luo tarinaan oman jännitteensä. Romaani kertoo myös perhesiteistä, kauniista Etelä-Englannista ja savupiippuja sauhuttavasta teollistuneesta Pohjois-Englannista. Vaikka kirjan tehdaskaupunki Milton on kuvitteellinen, ilmeisesti Gaskell perusti sen Manchesteriin, jossa hän asui vuosia.

“He shook hands with Margaret. He knew it was the first time their hands had met, though she was perfectly unconscious of the fact.”

Margaret on hahmona kiinnostava, ja ehkä erilainen kuin mihin on normaalisti tottunut. Hänet kuvaillaan melko tavanomaisen näköiseksi, hiljaiseksi ja ehkä muiden mielestä hän saattaa vaikuttaa jopa ylimieliseltä. Lukija pääsee kuitenkin tutustumaan Margaretin ajatuksenjuoksuun, ja usein hän ei vain ymmärrä miltä vaikuttaa toisten silmissä. Toisinaan hän ei haluakaan, että muut tietäisivät mitä hänen päässään liikkuu. Hän on usein uppoutunut ajatuksiinsa, ja saattaa olla hyvinkin tunnekuohun vallassa, vaikka ei sitä mitenkään päälisin puolin näytä. Toisinaan hän ilmoittaa mielipiteensä yhtäkkiä melko kuuluvastikin. Margaret myös kasvaa ja muuttuu romaanin kuluessa, sillä hänen elämässään tapahtuu paljon surullisiakin asioita. Hän ei ole mustavalkoinen hahmo, niin kuin ei ole oikeastaan mikään tässä romaanissa... Ja sitä rakastan.

Mielessäni yritän sijoittaa tätä romaania 1800-luvun klassikkokirjallisuuden kartalle. Jotenkin tästä nousee mieleen ensimmäisenä Jane Austen ja Bronten siskokset. Margaret voisi olla hahmo Austenin romaanista, melko (suht) hyvällä syntyperällään ja naimakauppakuvioineen. Toisaalta hänet on sijoitettu hyvin erilaiseen maailmaan, paljon karumpaan ja realistisempaan. Hänen ja Thorntonin välillä taas on tiettyä latausta jota voi löytää esimerkiksi Charlotte tai Emily Bronten romaaneista, ehkä kuitenkin ilman hurjaa melodraamaa. Gaskell kuitenkin kuvaa maailmaa omalla tarkkaavaisella tavallaan, luoden kirjan, joka on täynnä aidon oloisia ihmisiä melko epäreilussa yhteiskunnassa. Samalla hän on kuitenkin onnistunut luomaan tarinaan jotain herttaista ja hurmaavaa.

Clare Wille oli täydellinen lukija tähän kirjaan. Äänikirjoissa lukija vaikuttaa kokemukseen todella paljon. Tästä kirjasta löytyy englanniksi useampikin äänikirjaversio, ja kokeilin aluksi kuunnella Gemma Whelanin lukemaa versiota, mutta se ei jostain syystä kolahtanut. Sitten vaihdoin tähän, ja se oli hyvä päätös. Wille eläytyy hahmoihin uskottavasti erilaisin aksentein/murtein ja äänensävyin, vaikuttamatta kuitenkaan ylitseampuvalta. Hahmojen dialogia oli näin helppo kuunnella, sillä hahmot erottuivat hyvin toisistaan.

Tämä oli yllättävän hyvä, koukuttava ja viihdyttävä romaani raskaista teemoista huolimatta, tai ehkä juuri niistä johtuen?

Edit: Olen näköjään kuukauden etuajassa, mutta antaapa olla kun kerkesin tämän jo tänne julkaista 😂