Lapsuuden joulu: Rakkaimmat joulurunot


Lapsuuden joulu - Rakkaimmat joulurunot
Toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen
Tammi, 2005. 343 s.

"Tämän valikoiman runoissa ja kuvissa on tallessa koko joulu: kuusen himmeys ja lasten silmien tuike, piparit ja paketit, olkilyhteiden, piippalakkien, juhlakulkusten ja tähtien taika."

Olen ehdottomasti jouluihminen, mutta pariin vuoteen ei ole oikein ollut sellaista kunnon joulufiilistä. Nyt pitkästä aikaa olen taas ihan mielellään laittanut jouluradiota soimaan, ja kirjastosta nappasin vasiten mukaan tämän joulurunokirjan, jota oli mukava lueskella iltasella. Sai vähän tunnelmoida ja muistella kaikkia lapsuuden jouluja. Lapsena sitä oli aina niin innoissaan. Se fiilis mahanpohjassa, kun tajuaa aamulla, että on jouluaatto... Oi muistoja. 😊

Yön satoi uutta lunta.
Se peitti jäisen maan.
Ja järvi näkee unta
vain hanki peittonaan.
Kauan odotimme, ikkunaan jäimme,
kun tähdistä kirkkaimman näimme.
Se joulunviesti on
taas kylmyyteen lämpöä saamme.
On mieli huoleton,
sillä joulu tuo valon maailmaamme. 

- Tove Jansson, Muumilaakson laulukirja

Lapsuuden joulu sisältää ison valikoiman runoja ja lauluja, aina vanhoista ja perinteikkäistä runoista uudempiin ja ehkä vähemmän tunnettuihin joulurunoihin. Jokainen varmasti löytää tästä ne lapsuutensa joululaulut tai runot, joita kuuli vuodesta toiseen. Oman lapsuuteni laulut ovat painuneet niin mieleen, että niitä ei pysty vain lukemaan, vaan mielessä on pakko laulaa ne niin kuin ne menee.

Olen 90-luvun kasvatti, ja silloin etenkin Petteri Punakuono, Hei tonttu-ukot hyppikää, Sinivuorten yö, Joulupuu, Kulkuset...  näitä aina koulussa laulettiin ja muutenkin lapsena tuli kuunneltua. Varmaan nämä kuuluu vieläkin nykylasten joulu-ohjelmaan, onhan ne ikivihreitä klassikoita. Minun lemppari joululauluja ovat Joulumaa ja Tonttu, oih. Ja ne vähän synkemmät kuten Varpunen jouluaamuna jne. Niissä on sitä jotain.

Tämä kokoelma on lumoava ja omiaan luomaan joulutunnelmaa. Tykkäsin lukea etenkin suomalaisia vanhempia runoja ja tekstinpätkiä, joista huokui entisajan joulunvietto. Huomasin, että 1940-50 -luvuilla runoihin hiipi myös sota-ajan joulut. Hienoa että nekin oli sisällytetty tähän kirjaan synkkyydestä huolimatta. Koottujen runojen tunnelma vaihteleekin aina rauhaisan hartaasta surumieliseen, odottavaan ja iloiseen.

Nuku, lapsi levoton.
Älä itke, kulta.
Jouluaaton ilta on.
Katso kuusen tulta.

Isä siellä jossakin
muistaa meitä varmaan.
Ajatuksin sieltäkin
on luona lapsen armaan.

- Hilkka-Helinä Lappalainen, Tuutulaulu sotajouluna

Tykkäsin siitä, miten runot on jaoteltu löyhähkösti aiheen perusteella. Suurin osa on suomalaista runoutta aina Topeliuksesta Janssoniin, Huoviin, Helakisaan, Leinoon... mutta käännettyjäkin helmiä löytyy paljon. Suosittelen tarttumaan tähän, etenkin jos joulutunnelma on vielä hakusessa, tai muuten vain haluat uppoutua suureen joukkoon joulurunoja vuosien varrelta.

Huomasin myös, että Tammi on julkaissut tästä tänä syksynä uuden painoksen, joten varmasti monet muutkin ovat tästä kokoelmasta tykänneet. 💗

Lisää luettavaa:

Kommentit

  1. Täytyy myöntää, että itse inhoan Joulumaata koko sydämeni pohjasta :D mutta Aino Vennan versio on aivan ihanan kaunis ja lumoava, sitä rakastan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, kaikilla taitaa olla ne omat inhokki-joululaulut myös. :D Mulla se on varmaan Juicen Sika. Muuta ei oikeen tule mieleen...

      En ole tainnut tuota Vennan versiota kuulla, pitää käydä tsekkaamassa.

      Poista
  2. Kiitos Jenny tästä lukuvinkistä. Ihan on uusi tuttavuus minulle, mutta varmasti on hyvä kirja virittäytyessä joulutunnelmaan. Hyvää joulun odotusta sinulle!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Blogin luetuimmat tekstit