Katja Meriluoto: Mehiläisen paino

"Mehiläisen paino on kasvu- ja matkakertomus, jossa runon minä etsii paikkaansa yhteisössä ja kokeilee siipiään sen ulkopuolella. Onko mahdollista olla riippumaton, pärjääkö mehiläinen ilman parveaan? Ja lopulta - onko maailmassa enää sijaa kaikkein pienimmille?"

- Ote takakannesta.

Tämä runokirja kuulosti aika ihanalta kuvauksen perusteella, mutta ei oikein lopulta jättänyt minulle minkäänlaista mielikuvaa niin hyvässä kuin pahassakaan. Runoissa seikkailee mehiläinen, sen minä muistan. En kirjoittanut ylös puhuttelevia otteita, koska kaikki runot tuntuivat vähän samanlaisilta. Mikään ei noussut ylitse muiden. En tosin muista ajattelleeni että nämä huonojakaan olisivat.

Onpa vaikea kirjoittaa tästä kirjasta. Nämä runo taisi mennä multa vähän ohi, toki joku muu voi saada tästä paljonkin irti. Kansikuva on ihana!

Äiti Marfa kuuntelee merisäätä.
Talvipesät ovat tyhjiä,
kiima alkaa.
Ollapa oma valtakunta
ja avaimet sen kaikkiin tyrmiin.
Voikukkavaltikka.
Auringonkeltainen.

- Kirjan ensimmäinen runo.

★★ ½

Katja Meriluoto: Mehiläisen paino

Aviador, 2023. 66 s.

Lainattu kirjastosta.

Helmet-lukuhaaste 2023 kohta 31. Kirjan kansikuvassa on taivas tai kirjan nimessä on sana taivas

Lisää luettavaa:

Kommentit

Blogin luetuimmat tekstit