10 vaikuttavinta lukukokemusta

Kirjaimia -blogissa tuli vastaan kiva haaste: listaa kymmenen vaikuttavinta lukukokemusta. Mietiskelin pienessä mielessäni niitä kirjoja, jotka on tullut luettua ehkä vain sen yhden kerran, mutta ne ovat jääneet mieleen kummittelemaan pysyvästi. Osan näistä kirjoista olen lukenut monia vuosia sitten,  osan tässä blogiaikana. 

Alicia Appleman-Jurman: Alicia - Juutalaistyttö

Luin tämän kirjan joskus 15-16 -vuotiaana, ja se oli kyllä kauhea lukukokemus. Tämä on Alician elämäkerta, tarina nuoresta juutalaistytöstä Puolassa toisen maailmansodan aikaan. Kirjasta jäi monta asiaa mieleen, mutta päällimmäisenä ehkä se, miten vaikeaa selvinneille juutalaisille oli palata takaisin sodanjälkeiseen elämään ja vapauteen: joku toinen asuu sinun kodissa, ihmisillä on edelleen pahansuopa asenne sinua kohtaan, ja monet juutalaiset jäivät kaduille vaeltamaan ilman mitään apua yhtään keneltäkään. Pohdin tätä kirjaa vieläkin silloin tällöin. 

Torey Hayden: Tiikerin lapsi

Olen lukenut monta Haydenin kirjaa, mutta tämä jäi erityisesti mieleen. Päällimmäisenä ongelmallisen, vihaisen pienen Sheilan ja hänen opettajansa välinen yhteys, jonka rakentamiseen vaadittiin paljon hermoja ja aikaa.

Margaret Mitchell: Tuulen viemää

Tämä on muistaakseni ensimmäinen klassikkokirja, johon ihan vapaaehtoisesti tartuin. Muistan yllättyneeni kirjan sujuvuudesta ja siitä, kuinka äkkiä siihen upposikaan. Se ei tuntunut yhtään klassikolta. Tykästyin kirjan ärsyttävään, lellittyyn ja häikäilemättömään päähenkilöön Scarlett O'Haraan, vaikka luulin että tulisin vihaamaan tuota hahmoa.

Osamu Dazai: Ei enää ihminen

Sukellus masentuneen, muista vieraantuneen ihmisen sielunelämään. Kaikin puolin vaikuttava lukukokemus.

Yuval Noah Harari: Sapiens

Vetävästi kirjoitettu tietokirja ihmisten historiasta. Harari tarjoaa kirjassaan niin kiinnostavia näkökulmia ihmiskunnan historian kulmakiville, että se jää varmasti kaihertamaan mieltä.

Dee Brown: Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen

Kirja kertoo Pohjois-Amerikan lännen valloituksesta intiaanien näkökulmasta. Julmuuksia tehtiin puolin ja toisin, lupauksia rikottiin ja lopulta intiaanit kokivat karun ja julman kohtalon. 

Nicholas Wolterstorff: Surulaulu pojalleni

Tein opparinani kirjallisuusluettelon surukirjallisuudesta, ja kävin sen prosessin aikana läpi satoja kirjoja. Löysin monia monia helmiä, mutta niiden joukosta tämä jäi syystä tai toisesta mieleen pysyvästi. Siinä Nicholas kertoo poikansa kuolemasta vuorikiipeilyonnettomuudessa, ja elämästä ja surusta sen jälkeen.

Antoine de Saint-Exupéry: Pikku prinssi

Luin Pikku prinssin vasta aikuisiällä, mutta oi että tämä oli ihana. 💛

Taiteilija Frida Kahlo - Paljastava omakuva

Olen aina pitänyt Frida Kahlosta, ja hänen päiväkirjansa oli mielenkiintoinen ikkuna taiteilijan mielenmaisemaan. Nykyään en tykkää lukea päiväkirjoja, mutta olisinkohan ollut sen 15 kun luin tämän. Päiväkirjan kuvitus on jäänyt hyvin muistiin.

Harper Lee: Kuin surmaisi satakielen

Tämä tarina on niin hyvin kirjoitettu, ja avaa todellakin elämää 1930-luvun Yhdysvaltojen etelävaltioissa. Tämä on mielestäni painava puheenvuoro rasismia ja syrjintää vastaan, miksi onkin todella sääli, että jotkut haluavat poistaa tämän kirjan opetettavien kirjojen listalta Yhdysvalloissa.

***

Mitkä kirjat ovat jättäneet sinuun pysyvän vaikutuksen?