Catherine Anderson: Annie's Song
Lukija Ann Marie Lee on tosi hyvä!
Esittelyteksti Goodreadsista:
Annie Trimble lives in a solitary world that no one enters or understands. As delicate and beautiful as the tender blossoms of the Oregon spring, she is shunned by a town that misinterprets her affliction. But cruelty cannot destroy the love Annie holds in her heart.
Alex Montgomery is horrified to learn his wild younger brother forced himself on a helpless ”idiot girl.” Tormented by guilt, Alex agrees to marry her and raise the baby she carries as his own. But he never dreams he will grow to cherish his lovely, mute, and misjudged Annie; her childlike innocence, her womanly charms and the wondrous way she views her world. He becomes determined to break through the wall of silence surrounding her; to heal… and to be healed by Annie’s sweet song of love.
Se, miten Annieta kohdeltiin teki kyllä vihaiseksi.
Annien perhe, koko kylä, palvelusväki, Alexin idiootti veli… Tyttöparka ei saanut elää elämäänsä omien halujensa mukaan missään asiassa. Ei edes käydä yksin pesulla. Anniesta olikin tullut melko pelokas persoona, joka vetäytyy herkästi omaan maailmaansa ja metsän siimekseen yksin olemaan. Mutta hän oli myös ilkikurinen, hauska ja sydämellinen. Annie käy läpi paljon henkistä kasvua etenkin siinä vaiheessa, kun tapaa Alexin ja pääsee tämän luo asumaan.
Oli niin ihanaa lukea siitä, miten Alex auttaa Annieta tulemaan ulos kuorestaan ja luottamaan ihmisiin. Alexkaan ei ole kirjassa täydellinen ja tekee omat virheensä, mutta kaiken kaikkiaan hän on vain hyvä ihminen. Alexilla ja Anniella on aika kivinen alku (lievästi sanottuna), mutta asiat lähtee paranemaan, kun Alex tajuaa Annien tilanteen.
Kirja sijoittuu 1800-luvulle ja se kyllä näkyy ihmisten asenteissa ja väärinkäsityksissä kuurojen ihmisten osalta. Minun mielestä kirjailija kirjoitti Annien näkökulmasta tosi hyvin ja tuli sellainen olo, että ymmärsin hänen hiljaista maailmaansa. Luin jostain, että kirjailija on tehnyt elämänsä varrella töitä kuurojen parissa, joten ehkäpä sieltä kerätty kokemus näkyy tässä kirjassa.
Tämä tarina vie kyllä tunteiden vuoristoradalle, tulee naurettua ja melkein itkettyäkin (en ole kovin herkkä itkemään kirjojen kanssa...) Romaani on täynnä sydäntäsärkeviä kohtauksia, mutta antaa myös toivoa ja näkymiä paremmista päivistä. Tämä on kaikesta kurjuudesta huolimatta myös erittäin viihdyttävä luettava.
Annie ja Alex. ❤
"Sometimes it was lonely, living in silence."
★★★★★
Catherine Anderson: Annie’s Song
1996, Avon, 410 s.
Äänikirja Tantor Audio 2020.
Kuuntelin tämän Nextorysta englanniksi.
Kommentit
Lähetä kommentti