Nämä jäi kesken osa 4

Niin sanotuista huonoista lukukokemuksista tulee harvoin kirjoiteltua tänne, koska jos en tykkää kirjasta, jätän sen vain kesken. Tässä siis jatkumoa kesken jätettyjen sarjalle, koska näitäkin riittää...

Pidän aika hyvin nykyään kiinni siitä, että jos joku kirja ei nappaa, niin sitä on turha lukea loppuun. Joskus muulloin voi olla parempi hetki. Kesken jättäminen ei siis tarkoita, että kirja olisi välttämättä huono. Esimerkiksi Outlanderin ensimmäisen osan jätin joskus kesken, koska se ei napannut yhtään, kunnes myöhemmin lainasin sen uudestaan ja rakastuin siihen. Joskus taas kirja ei vain kerta kaikkiaan ole minun tyylinen.

Nämä jätin kesken:

 

Charles Bukowski: Päivät karkaavat kuin villit hevoset yli vuorten

Tämän runokokoelman nimi oli niin soljuva, että se houkutteli lainaamaan kirjan. En oikein tiedä mitä odotin, mutta en ainakaan sitä mitä sain. :') Mitenköhän tätä kuvailisi... Kirja oli ehkä turhan inhorealistinen, rujo, viinanhuuruinen... Groteski? Ei minun tyylinen. Luin muutaman runon ja pistin kirjan sivuun. Vaikka Bukowski on jotenkuten ennalta tuttu, silti odotin runokokoelmalta jotain erilaista, en tiedä sitten miksi. Syytän kirjan nimeä.

Andrzej Sapkowski: Halveksunnan aika

Noituri-kirjasarja on sellainen, josta olen tykännyt tähän asti, vaikkakin jo kolmannessa osassa huomasin, että väsyn kirjaan melko nopeasti. Se ei ollut sellaista nopeasti ahmittavaa tyyppiä. Tämä neljäs osa on tökkinyt ihan kunnolla, joten nyt täytyy kai myöntää, että kirja on jäänyt kesken, kun en ole sitä yli puoleen vuoteen enää jatkanut. Jotenkin kirja tuntui vain junnaavan paikallaan. Ongelma tuntuu myös olevan kirjalijan töksähtelevä kirjoitustyyli, vai onko vika sittenkin suomennoksessa, vaikea sanoa... Vaikka kovasti minulla kiinnostaisi tietää mitä Geraltille, Cirille ja Yenneferille tapahtuu, en vain saa tätä luettua. Täytyy odottaa tv-sarjan kertovan minulle. 

Outlanderista puheenollen... Kesken on jäänyt myös Diana Gabaldonin Lumen ja tuhkan maa

Tätä tuli luettua muistaakseni noin 1/3 osaa (kirjassa on 1400 sivua...), ja siinäkin meni melko pitkään. Jostain syystä tämä oli sellainen kirja, joka vei kyllä mukanaan kun sitä alkoi lukemaan, mutta se tuppasi sitten jäämän tuohon yöpöydälle kuukaudeksi pariksi ennen kun sitä tuli jatkettua. Nyt on kulunut jo vuosi siitä, kun viimeksi tätä luin ja muistikuvat alkaa olla melko hatarat... Se on varmaan pakko aloittaa ihan alusta joskus uudestaan, mutta nyt se jäi kesken. Mielestäni kirja kaipaisi pikkusen tiivistämistä. 😬 

***

Jätäkö sinä tökkivän kirjan suosiolla kesken vai jatkatko sinnikäästi loppuun asti? :D

Lisää luettavaa:

Kommentit

  1. Minä en jätä kirjoja kesken. Pitäisi ehkä opetella... Kesken jättämäni kirjat on laskettavissa yhden käden sormilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voipahan ainakin sanoa että luettu on, saavutushan se sekin. :D Mulla ei riitä enää sinnikkyyttä siihen... Luettavaa olisi niin paljon, että tuntuu pahalta jumittua sellaisen kirjan ääreen, joka ei vedä mukanaan.

      Poista
  2. Tuo loppuunlukeminen taitaa olla vähän sellainen ikuisuuskysymys...
    Itsellä oli pitkään sellainen suorittamisen sisäinen vaatimus, kunnes joku viitisen vuotta sitten pitkällisen jaakopinpainin jälkeen onnistuin takomaan päähäni, että kesken saa, voi ja pitää jättää, jos ei kiinnosta, jotta ehtisi lukea edes osan siitä, mikä todella viehättää ja on antoisaa.
    Hyvä päätös, joka helpotti ja jota en ole katunut kertaakaan!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on. :) En ole minäkään katunut, ainahan kirjaan voi tarttua joskus myöhemmin uudestaan, jos se oikeasti jää kaivelemaan.

      Poista
  3. Kyllä minäkin rohkenen jo jättää kirjan kesken, jollei se lainkaan kiinnosta. Ennen minulla oli periaatteena, että kirjaa ei jätetä kesken. Ikä tekee kaikenlaista. - Mukavaa kesäkuun loppua sinulle.

    VastaaPoista
  4. "Väkisinlukemista" en ole tainnut koskaan harrastaa. Siksipä tutkin mielestäni melko tarkkaan etukäteen ne kirjat, joiden tiedän minua kiinnostavan. Ja kiitos kirjablogien, monta hyvää kirjaa olen niiden arvostelujen kautta kirjapinooni valinnut. Tänä vuonna vain yksi kirja on muutaman sivun jälkeen päätynyt lukemattomana takaisin kirjastoon.

    VastaaPoista
  5. Mielellään en jätä kirjaa kesken, mutta kyllä niinkin joskus käy. Aina ei tosiaan syy ole sinänsä kirjassa, vaan ajankohta on oikeasti vain epäsopiva.

    Viimeksi jätin kesken Fredrik Backmanin kirjan Anxious People (Ahdistunutta porukkaa) jossain kuudenkymmenen sivun paikkeilla. Kirja ei ollut ollenkaan sellainen kuin olin luullut sen olevan, eikä se myöskään ollut tyylillisesti minulle mieluinen. Moni muu on kirjasta pitänyt eikä kirja varmasti huono ole: ei vain ollut mun juttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En olekaan törmännyt tuohon kirjaan. Sekin riippuu niin omasta mielentilasta, kun joskus tekee mieli lukea tietynlaista ja toisinaan taas ei. Kirjailijan kirjoitustyylillä on myös yllättävän iso vaikutus. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Blogin luetuimmat tekstit