Anu Holopainen: Kristallien valtakunta (Sonja #1)

Holopainen, Anu: Kristallien valtakunta
Sonja-kirjasarja
Karisto, 1996. 269 s.

Olen jo varmaan muutamaan otteeseen tämän maininnutkin, mutta kerrotaan nyt vielä, että Anu Holopaisen kirjat olivat yksiä mun lempparikirjoja, etenkin yläasteella. 💜 Luin Pohjoistuulen jälkeläiset -trilogian kaikki kirjat moneen kertaan, varsinkin Sinisilmän, joka on kolmas osa kyseistä trilogiaa. Kristallien valtakunta taas on Sonja-kirjojen ensimmäinen osa. Holopaisen tuotannosta etenkin nämä kirjat iskivät minuun, vaikka muutakin olen kyllä häneltä lukenut.

Kristallien valtakunta kertoo suomalaisen 19-vuotiaan Sonjan elämästä, kun hän tempautuu ajassa taaksepäin tuhansia vuosia sitten kadonneelle Atlantikselle. Matkaltahan ei tietenkään vaaroja puutu ja pian Sonja huomaakin olevansa olennainen osa isompaa suunnitelmaa. Samalla Sonjan ystävineen täytyy välttää pahamaineisia Mustakaartilaisia, jotka etsivät häntä ja muita toisista ajoista tulleita.

Tämän kirjan lukemisesta olikin jo vierähtänyt monta vuotta (ainakin kahdeksan...), joten ihan yllätyin kuinka hyvin muistin kaiken mitä tässä tapahtuu. Otin tämän illalla käsiini, aikeenani lukea pari sivua, mutta luinkin sitten koko kirjan kerralla... Eli onhan tämä mukaansatempaava vieläkin. Huomasin kuitenkin suhtautuvani Sonjaan vähän eri tavalla kuin ennen, ihmetteleväni kuinka monesti kirjassa laitetaan nukkumaan, ja vähän karsastavani sitä kuinka nopeasti tässä rakastutaan. Mutta taitaa olla niin, että nuortenkirjoissa usein asiat edistyvät nopeampaa tahtia. Ja onhan näissä kirjoissa mieleenpainuva rakkaustarina, joka Sonjan ja erään tumman ja komean Atlantiksen asukkaan välille syntyy.

Kaiken kaikkiaan kirja oli oikein mukava lukukokemus ja tykkäsin tarinasta, juonesta ja henkilöhahmoista edelleenkin. Holopainen kirjoittaa mukavan lämpimällä tavalla, mutta sisällyttää kirjoihinsa usein rajumpiakin kohtauksia, kuitenkin väkivallalla mässäilemättä. Hänen luomansa Atlantis on mielenkiintoinen paikka ja tapahtumaympäristö mystisine kylineen, maagikkoineen ja asukkaineen. Onhan lopussa gliffhangeri, joka houkuttaa tarttumaan seuraavaankin osaan. Sonjan tarina jatkuu Noitien hovissa, joka taitaakin löytyä minulta omasta kirjahyllystä.

Osallistun tällä kirjalla Yöpöydän kirjat -blogin Uudelleen luettua -lukuhaasteeseen.