Diana Gabaldon: Syysrummut (Matkantekijä #4)

Gabaldon, Diana: Syysrummut
Gummerus, 2005. 1088 s.
Englanninkielinen alkuteos v .1997

Taas on yksi tiiliskivikirja selätetty! Huh. Syysrummut jatkaa Jamien, Clairen, Briannan ja Rogerin tarinaa. Alun kangertelun jälkeen tämä tulikin luettua tosi nopsaa tahtia. Jos Matkantekijä -sarja on sinulle uusi tuttavuus, suosittelen lukemaan aikaisemmat osat: Muukalainen, Sudenkorento ja Matkantekijä ennen tätä.

Tässä kirjassa jatketaan melkein suoraan siitä, kun Jamie ja Claire edellisessä osassa rantautuivat Amerikkaan. Nyt he lähtevät rakentamaan uudelle mantereelle uutta elämää, jossa Jamie ei ole etsintäkuulutettu tai sekaantunut laittomuuksiin. Vaan uudella mantereella onkin omat vaaransa tarjottavanaan... Toisaalla taas Brianna ja Roger jatkavat elämäänsä ja yrittävät tutustua toisiinsa paremmin, kunnes vanhoista lehtileikkeistä nousee esiin hälyttävä uutinen: Jamien ja Clairen talo tulee tuhoutumaan tulipalossa vieden pariskunnan mukanaan. Briannan on pakko yrittää palata kivikehän läpi äitinsä luo, ja Rogerin taas on seurattava Briannaa.

Kuten sanottua, "alun" (jolla tarkoitan noin ensimmäistä 400 sivua...) lukeminen sujui minulta vähän kangerrellen. Gabaldon käyttää rutkasti aikaa Jamien ja Clairen uuden elämän rakentamisen ja heidän kohtaamiensa vastoinkäymisten kuvailuun. Tämä oli mielenkiintoista ja jännittävääkin luettavaa aina välillä, mutta joitakin kohtia olisi voinut surutta jättää pois... Vai olisiko? Kaikki tapahtumat tuntuvat aina lopulta tekevän täyden ympyrän, vaikka lukiessa tuntuu, että tämä alkaa jo mennä melkoiseksi harhailuksi... Ehkä niitä kuvioita ei tarvisi niiin kauaskantoisesti ja yksityiskohtaisesti punoa. Mutta täytyy myöntää, että odotin malttamattomana sitä hetkeä kun Brianna ja Roger palaavat menneisyyteen ja senkin takia vähän turhauduin kirjan ensimmäisen puoliskon kanssa.

Yhtäkkiä lähellä puoliväliä kirjassa alkoikin sattua ja tapahtua siihen malliin, ettei sitä malttanut laskea käsistä ollenkaan... Muun muassa Lordi John Grey tekee paluun, ja Roger ja Brianna kohtaavat monta mutkaa matkassaan, Rogerin yrittäessä löytää Briannaa ja Briannan yrittäessä löytää vanhempiaan. Jos Jonathan "Black Jack" Randall on nyt poissa kuvioista, niin on toinen kusipää ottanut hänen paikkansa... Ja en ole vielä ihan varma mitä pidän Briannan temperamenttisesta hahmosta, mutta katsotaan nyt, josko tulevissa osissa hänelle lämpiäisin. Tuntuu että tässä kirjassa Brianna on aina lyömässä jotakuta.

Jos edellisissä osissa on saanut sukeltaa skottilaiseen ja ranskalaiseen kulttuuriin sekä laivamatkailuun, tässä ollaan pitkälti Amerikan etelävaltioissa. Siellä orjuus kukoistaa, skottilaiset vangit suorittavat pakkotyönä tuomioitaan, maaplänttejä jaetaan uusille tulokkaille, eivätkä uudisasukkaiden ja alkuperäiskansan välit ole ruusuiset. Kaikkea tätä tarkastellaan Skotlantiin tottuneen Jamien ja nykyaikaisen, orjuutta vastustavan Clairen silmin. Tässä on myös ripaus enemmän yliluonnollisia asioita/tapahtumia, kuin edeltävissä kirjoissa.

Gabaldonin tyyliin kuuluu tietynlainen tunnelman ja taustan perusteellinen luominen, mikä toisaalta saa kaiken tuntumaan hyvin todelliselta, tuoden tarinaan, hahmoihin ja maailmaan syvyyttä, mutta toisaalta se taas turhauttaa. Mutta hän on myös taitava punomaan kutomiaan langanpätkiä yhteen ja luomaan yhtenäisen tarinan, jossa lukija saa oivalluksen hetkiä ja johon voi uppoutua kunnolla. Outlander tv-sarjasta on ainakin neljä kautta tulossa, joten jos kolmas kirja saadaan mahdutettua kolmanteen kauteen niin neljäs perustuisi sitten tähän. Se on kyllä jännä nähdä!

Tulevista osista puheenollen, seuraavassa taitaakin olla jo 1300 sivua. Nämä taitaa aina kasvaa parilla sadalla sivulla mitä pidemmälle sarjassa mennään. :') Toiveet tarinan tiivistämisestä saa varmaan heittää romukoppaan...