Isän ja pojan pakomatka... Cyril Pedrosa: Kolme varjoa

Pedrosa, Cyril: Kolme varjoa
WSOY, 2010. 268 s.

Sarjakuvissakin voidaan käsitellä raskaita aiheita hienolla tavalla, kuten myös tässä Pedrosan Kolme varjoa -teoksessa. Tämä on kertomus isästä ja pojasta, luopumisesta, surusta ja yhteisten hetkien arvostamisesta.

Louisin ja Lisen perheessä elämä on rattoisaa ja simppeliä, huolet ovat kaukana poissa. Mutta sitten kaikki muuttuu. Perheen pieni poika Joachim huomaa kolme varjoa kukkulalla. Varjot tuntuvat haluavan Joachimin, mutta isä ei tätä salli! Näin alkaa vaiherikas matka merten yli, jonnekin mistä varjot eivät heitä löydä. Mutta niitä ei tunnu pääsevän pakoon...

Kirjassa kuvataan isän vaikeutta hyväksyä poikansa vääjäämätöntä kuolemaa. Hän on valmis tekemään mitä tahansa, jotta Joachimia ei vietäisi pois. Pieni poika taas toivoisi vain, että saisi viettää loppuhetket perheensä kanssa niin kuin aina ennenkin... Aihe on todellakin koskettava. Pedrosa kertoo idean lähteneen liikkeelle hänen seuratessaan ystävänsä surua lapsen kuoleman jälkeen.

Sarjakuvakirja on mustavalkoinen ja piirrokset hyvin vauhdikkaitakin välillä. Mustan ja valkoisen kontrastilla luodaan tunnelmaa, välillä kepeää ja välillä taas epätoivoa ja tuskaa kuvastavaa.

Joissain kohtaa toivoin, että kuvia olisi myös väritetty hieman, sillä se olisi voinut tuoda vähän selkeyttä piirroksiin. Lähinnä sellaisiin, joissa tapahtuu paljon ja joissa on paljon ihmisiä mukana. Mutta toisaalta mustavalkoinen teema toimii toisissa kohtaa todella hyvin.

Itse pidin tavasta, jolla tässä kerrotaan surusta, kuten myös Pedrosan tyylistä piirtää. Suosittelen tutustumaan tähän koskettavaan pakomatkaan, isän ja pojan vauhdikkaaseen viimeiseen seikkailuun.