Emily Carroll: Through the Woods

Carroll, Emily: Through the Woods
Faber & Faber, 2014. 

Tämä kansikuva kiinnitti heti huomioni, kun selailin lähikirjastoni sarjakuvahyllyjä. Jotenkin tyylistä huokuu samanlainen tunnelma kuin Tim Burtonin elokuvista (joita rakastan :D). Myös sarjakuvan nimi Through the Woods, vapaasti suomennettuna Läpi metsien, luo mielikuvan jonkinlaisesta kauhukirjallisuudesta. Kansikuva antaa kyllä hienosti osviittaa siitä, millainen sarjakuvan tyyli tulee olemaan, ja olin vielä positiivisesti yllättynyt siitä, että sarjakuvat itsessään ovat myös värillisiä. Olen pistänyt merkille, että monesti sarjakuva-albumeissa voi olla värillinen kansikuva, mutta itse sisältö on mustavalkoinen.

There was a girl 
& there was a man 
And there was the girl's father 
who said, "You will marry this man"

Through the Woods tarjoaa kokoelman Emily Carrollin kirjoittamia ja kuvittamia, kauhulla ja erityisesti 1800-lukumaisella kauhuromantiikalla sävytettyjä tarinoita. Pidin erityisesti A Lady's Hands Are Cold -nimisestä tarinasta, jossa pariskunta menee naimisiin ja tyttö muuttaa miehen kartanoon asumaan. Siellä hän kuulee öisin outoa surumielistä ja selkäpiitä karmivaa laulua, joka tuntuu kuuluvan jostain talon kolkasta. Ensinnäkin kuvitus on ihan mielettömän kaunista väreineen ja kontrasteineen, ja tarina on jotenkin sen tyyppistä kauhua josta pidän. (Oikeastaan pidin kaikista tarinoista juuri samoista syistä, mutta jostain syystä tästä erityisesti.)

Carrollin tarinoista tulee mieleen Dracula, Frankenstein ja muut kauhukirjallisuuden klassikot. Kauhuelementit ovat genrelle tyypillisiä, sisältäen eläviä kuolleita, susia, outoja mystisiä katoamisia ja muita pelottavia ilmiöitä. Carrollin kirjoitustyylistä ja sanavalinnoista tulee myös mieleen vanhat sadut ja kertomukset, kuten esimerkiksi Grimmin sadut. Yksi kertomus on selvästi saanut inspiraationsa Punahilkasta. Tarinoiden loput jäävät usein avoimeksi, joten lukija saa mielessään kuvitella, mitä tapahtui seuraavaksi.

Ja kuvitus on uskomattoman hienoa! Oih, jäin tuijottelemaan kuvia pidemmäksikin aikaa. Päävärit kuten musta, valkoinen, punainen ja sininen ovat toimiva yhdistelmä. Vanhahtava viktoriaaninen puvustus, sekä saman aikakauden kartanot ja maalaismökit tuovat myös oman mielenkiintoisen elementtinsä tarinoihin.

Suosittelen tätä sarjakuvaa kaikille kauhun ystäville, etenkin jos pidät edellä mainituista klassisen kauhun edustajista ja Burtonmaisesta goottilaisesta tyylistä. Valitettavasti tätä ei ole vielä suomennettu, joten albumi on luettava englanniksi.