Yuval Noah Harari: Sapiens - Ihmisen lyhyt historia

Harari, Yuval Noah: Sapiens - Ihmisen lyhyt historia
Bazar, 2016. 491 s.
Hepreankielinen alkuteos julkaistiin v. 2011

Tämä. On. Loistava. Kirja. Herranjestas. Tämä oli sellainen kirja, jonka lukemisen jälkeen piti olla hetki hiljaa ja miettiä mitä sitä oikein tuli luettua. Ja mistä tätä saisi lisää.

Yuval Noah Harari on israelilainen historiantutkija ja Sapiens - Ihmisen lyhyt historia on hänen esikoisteoksensa. Kirjassa hän kertoo ja kommentoi ihmislajin historiaa ja käännekohtia aina ensimmäisistä (tiedetyistä) Homo sapiens -lajin edustajista läpi metsästäjäkeräilykulttuurien, maanviljelykulttuurien, sotien ja imperiumien aina nykypäivään ja hieman jopa tulevaisuuteen asti. Harari kirjoittaa näistä aiheista viiltävän analyyttisesti ja viileästi, tarjoten paljon kärkkäitä, mieltä ravistuttavia esimerkkejä ja näkökulmia. Tämä teos on ajatuksia herättävä, kiinnostava, vaikuttava... Ja must read.

Sapiens on hyvin kokonaisvaltainen kuvaus ihmislajin kehityksestä ja siitä, mitkä asiat johtivat ihmisten maailmanvalloitukseen. Kirjailija jakaa ihmislajin kehityksen karkeasti kolmeen vallankumoukseen: kognitiivinen, maanviljelyn ja tieteellinen vallankumous. Näitä hän avaa lukijalle kirjassaan hyvinkin seikkaperäisesti, nerokkailla ja havainnollistavilla vertauskuvilla, esimerkeillä ja tosielämän tarinoilla höystäen. Harari tuo omia näkökulmiaan vahvasti esille, perustellen ne kuitenkin hyvin. Hänen ajatukset tuntuvat melko kumouksellisilta: hän muun muassa esittää, että maanviljelys oli ihmiskunnan ensimmäinen suuri virhearvio.

Maanviljelijät tekivät keskimäärin enemmän töitä kuin metsästäjä-keräilijät ja saivat vastineeksi huonompaa ruokaa. Maanviljelyn vallankumous on historian suurin huijaus. 

Kuka tästä huijauksesta oli vastuussa? Eivät kuninkaat, papit, eivätkä kauppiaat. Syyllisiä olivat muutamat kasvilajit, niiden joukossa vehnä, riisi ja peruna. Nämä kasvit domestikoivat Homo sapiensin, eikä päinvastoin. (s. 98)

Kirjassa käydään läpi niin monia mielenkiintoisa aihealueita, että en voi niitä kaikkia tässä luetella (vaikka mieli tekisi :D). Mutta mielenkiinto pysyi alusta loppuun! Kirjan loppupuolella on myös puhutteleva puhe onnellisuudesta (ja kärsimyksestä) ja toiseksi viimeisessä luvussa hipaistaan pikkuisen tulevaisuuden näkymiä ihmislajin kannalta. 

Jotain kertoo myös se, että jopa mun poikaystävä kiinnostui lukemaan tätä, vaikka häntä ei yleensä saa (uuteen) kirjaan tarttumaan sitten millään. Tässä on todella mielenkiintoista ja ennen kaikkea mielenkiintoisesti esitettyä asiaa. Minä olen muutenkin kiinnostunut historiasta, menneistä ajoista ja kulttuureista, joten totta kai tämä oli lainattava kirjastosta. Yllätyin kuitenkin siitä, kuinka kiinnostavasti ja jopa viihdyttävästi tämä on kirjoitettu. Tässä ei ollut vaikeaselkoisuutta, "tutkijakieltä" tai muuta vaivaa, joka joskus saattaa tietokirjoissa tulla vastaan. Harari on kirjoittanut teoksensa selkeästi suurempaa yleisöä ajatellen. Joten uskaltaisin sanoa, että myös normaalisti tietokirjoja karttavat lukijat voisivat viihtyä tämän kirjan äärellä.

Hararilta on tulossa myös uutuuskirja Homo Deus - Huomisen lyhyt historia, jossa hän tulee pohtimaan enemmän ihmislajin tulevaisuudennäkymiä. Totta kai liityin kirjaston varausjonoon tähänkin. Sapiens oli jotenkin niin vaikuttava lukukokemus, että en oikein tiedä mitä muuta tästä voisi sanoa. Mutta ajattelin lopettaa tämän kirjoituksen pariin mielenkiintoiseen lainaukseen, jotka poimin kirjasta:

Kulttuurien erilaisista tavoista ja tabuista, kuten esimerkiksi homosuhteiden kieltäminen tai naisten asema, yms:

Kulttuurilla on usein taipumus väittää, että se kieltää vain sen, mikä on epäluonnollista. Biologisesta näkökulmasta katsoen mikään ei kuitenkaan ole epäluonnollista. Se mikä on mahdollista on myös luonnollista. Aidosti epäluonnollista käytöstä, joka siis olisi luonnonlakien vastaista, ei yksinkertaisesti voi olla olemassa, joten sitä ei tarvitsisi kieltääkään. Mikään kulttuuri ei ole kieltänyt miehiä harjoittamasta fotosynteesiä, naisia juoksemasta valoa nopeammin tai negatiivisesti varautuneita elektroneja vetämästä toisiaan puoleensa. (s. 168)

Rahasta:

Niin paljon kuin Osama bin Laden vihasikin Yhdysvaltain kulttuuria, uskontoa ja politiikkaa, hän oli hyvin ihastunut Yhdysvaltain dollareihin. Miten raha onnistui siinä, missä jumalat ja kuninkaat epäonnistuivat? (s. 197)

Ja lopuksi:

Historia on sitä, mitä hyvin harvat tekivät sillä aikaa kun kaikki muut kyntivät peltoja ja kantoivat vesiämpäreitä. (s. 122)