Huhti-toukokuu: mitä tuli luettua

Vähän tuntuu oudolta ajatella, että tätä kirjoittaessa on jo kesäkuun toinen päivä. Kun katsoo ulos niin ei kyllä tunnu siltä...  Eilen taisi sataa luntakin, tai vähintään rakeita. Kesäkuussa on parin viikon loma ja sitten työt jatkuu, ja loppukuusta on jo siirryttävä uuteen kämppään remontin alta asumaan. Ugh, muutto. :/

Mutta tässä vähän koostetta huhti- ja toukokuussa luetuista kirjoista: Yhteensä tuli luettua 16 kirjaa, joissa on mukana yllättävän monta runokokoelmaa, kaksi sarjakuvaa, yksi tietokirja ja loput lähinnä fantasiasta ja kotimaisista kirjoista koostuvia romaaneja.

Huhtikuun kirjat:

Luin muutamia runokokoelmia, joista en oikein välittänyt, mutta myös pari aivan ihanaa, ja päätin blogiini kirjoittaa niistä mistä tykkäsin: Silja Kejosen Vihkilumen talo, Fernando Pessoan Minä, aina vieras ja Nils-Aslak Valkeapään Kevään yöt niin valoisat. Kaikki nämä ovat hyvin erityylisiä, mutta jokainen omalla tavallaan hieno ja vaikuttava.

Sain myös luettua pari ihastuttavaa satukirjaa: Beatrix Potterin Petteri Kaniinin satumaailma, joka sisälsi koko Potterin tuotannon värikuvien kera. Ja Antoine de Saint-Exupéryn Pikku prinssi, joka sisältää lämmintä huumoria, pientä piikittelyä aikuisia kohtaan ja viisasta elämänfilosofiaa.


Huhtikuussa luin myös Janne Kukkosen Voro - Kolmen kuninkaan aarre -sarjakuvan, joka oli todella hyvä myös! Sarjakuva-Finlandian voittaja, ja ymmärrän miksi. Sarjakuvat muuten tuppaavat monesti olemaan sellaisia, että lainaan kirjastosta nipun ja niistä yleensä löytyy yksi helmi ja loput ei vakuuta. Liian monesti olen myös törmännyt sarjakuviin (nyt kun olen alkanut niitä lukemaan useammin), joissa on epäselvä teksti. :( Myöskään huumorisarjakuvat ei tunnu iskevän minuun. Mutta on mukava nähdä että muunlaistakin kirjoitetaan.

Milja Kauniston Corpus ja J. S. Meresmaan Mifongin perintö edustavat molemmat laadukasta kotimaista kirjallisuutta. Täysin erityyppisiä kirjoja kuitenkin: Corpuksessa (Luxuksen jatko-osa) ollaan Pariisissa Ranskan vallankumouksen keskellä, irstaillaan ilotaloissa, juonitellaan ja yritetään pysytellä hengissä keinolla millä hyvänsä. Mifongin perintö taas aloittaa nuorten aikuisten kirjasarjan, jossa seikkaillaan keskiaikaishenkisessä uniikissa fantasiamaailmassa. Ainoa tietokirja, jonka luin oli Karin Bojs'n Homo Europaeus, joka oli myös todella hyvä! Suosittelen etenkin kaikille sukututkimuksesta tai eurooppalaisten ihmisten historiasta kiinnostuneille.

 Toukokuussa luetut:


Toukokuussa luin myös yllättävän paljon kotimaista kirjallisuutta: Anu Holopaisen Noitien Hovi, Erika Vikin Hän sanoi nimekseen Aleia (💜), Tove Janssonin Taikatalvi, Sanna Hukkasen sarjakuva Juuri ja Elina Välimäen Ei unohdu koskaan - Henkirikoksen jäljet. Lisäksi luin William Shakespearen klassikkonäytelmän Macbethin ja Pablo Nerudan kuuluisan runokokoelman Kapteenin laulut. Kaikista kirjoista tykkäsin, mutta näistä mieleenjäävimpiä lukukokemuksia olivat Erika Vikin ja Elina Välimäen kirjat ehdottomasti. 

Tällä hetkellä olen lukemassa muutamaa kirjaa yhtä aikaa: Jim Kayn kuvittama Harry Potter ja Salaisuuksien kammio, J. S. Meresmaan Mifonki-sarjan toinen osa, Yuval Noah Hararin Sapiens, Sapkowskin Haltiain verta ja Mary Shelleyn Frankenstein. Näiden lisäksi lukusuunnitelmiin mahtuu muutama uutuuskirja, muutama lisäys Ajattomia satuja ja tarinoita -haasteeseen, pari nuoruuden suosikkikirjaa Uudelleen luettua -haasteeseen. Ja mitä ikinä kirjastosta kantautuu kotia. :D

Kommentit

  1. Minäkin tykkäsin Vorosta. Oli jotenkin mukavan pirteä ja rempseä sarjakuva. Epäselvä tekstaus karkottaa minutkin sarjakuvan ääreltä, mutta Vorossa oli onneksi tosi selkeä tekstaus, jos oikein muistan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu Vorossa oli mukavan selkeä tekstaus. Hieno sarjakuva kaikin puolin siis. :)

      Poista
  2. Ihania kirjankansia. Minua kiinnostaa tuo Kauniston kirja -ja totta kai edelleenkin Vikin kirja. Ps: ihastelen aina tuota sun banneria, siitä tulee tervetullut olo blogiisi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos! :) Voin suositella molempien kirjoja, minusta ne oli mukavan nopealukusia ja viihdyttäviä, kumpikin omalla tavallaan. Tasokasta kotimaista kirjallisuutta ehdottomasti. <3

      Poista

Lähetä kommentti