Kesken jääneet #6

 

Muutama kirja on jäänyt kesken syystä ja toisesta. En enää koe, että minun pitäisi lukea jokin kirja loppuun, jos sen lukeminen ei tunnu mielekkäältä sillä hetkellä (jos joku siis joskus ihmettelee, miksi kirjoitan blogissani lähinnä positiivisista lukukokemuksista, se johtuu tästä). Ja kun olen ottanut tämän mentaliteetin, tartun vapaammin erilaisiin kirjoihin ja tosinaan yllätyn myös positiivisesti. ❤

En tosin näiden kanssa...

A. A. Milne: Nalle Puh

Tämä tuntuu ihan kauhelta myöntää, koska halusin tykätä tästä kirjasta niin paljon... Olen ihan kamala ihminen, kuka nyt jättää Nalle Puhin kesken! 😅 Näköjään minä. Nalle Puh on etäisesti tuttu pienenä katsotuista piirretyistä ja tietysti pehmoleluista, joita tulee vastaan joka paikassa. Pojalla on Nalle Puh -yökkäri, meidän koiran nimi on Nasu... 

Mutta. Odotin kirjasta jotain Muumien tai Pikku Prinssin kaltaista ihanaa, lämmintä elämänfilosofiaa huumorin pilkahduksineen, mutta en saanutkaan sitä. Sen sijaan tylsistyin kuoliaaksi ensimmäisten kappaleiden parissa kunnes luovutin (ymmärrän toisaalta, miksi lapset voisivat pitää tätä ihan hauskanakin). Jospa kirja olisi parantunut loppua kohti, sitä en nyt saa tietää. :') Ehkä vain tarvin Nalle Puhini pienemmissä annoksissa värikkäiden kuvien kera tai jotain.

Topias Haikala: Pimeän jälkeen liikkuvat olennot

Tämä kuvitettu maagista realismia edustava kirja tarttui mukaani jännittävän nimensä ansiosta. Rakastan kaikkea vähän kauhuun liittyvää kirjallisuutta, jossa liikkuu vampyyreja, ihmissusia ja muita myyttisiä pimeitä olentoja. Täytyy todeta, että haluan paranormaalin kirjallisuuteni kuitenkin myös hippusen romantiikkalla ja ihmissuhteilla höystettynä. Mutta jos tykkäät tämän tyylisistä kirjoista, niin tää vois olla mielenkiintonen tuttavuus. 

Ote takakannesta: "Tutkija Samuel Merenlahti metsästää hirvöitä, joka on 1920-luvulta alkaen syönyt ihmisiä Helsingin öisillä kaduilla."

Paavo Rintala: Rikas ja köyhä

Lainasin tämän kirjan kirjastosta takakannessa mainitun Oulun takia, olisihan se jännää lukea omaan asuinkaupunkiin sijoittuva kirja joskus. Kuitenkin kävi niin, että kirja ei kyllä napannut yhtään, aika nuivasti lähti käyntiin. En myöskään päässyt yli siitä, että yhden päähenkilön nimi on Aadolf...

Takakannessa sanotaan, että "Rikas ja köyhä on viimeaikaisen kirjallisuutemme mittavimpia saavutuksia" (huom, kirja on julkaistu vuonna 1955.)

Jos tiedätte jotain raflaavaa Ouluun sijoittuvaa kirjallisuutta, niin vinkkejä saa laittaa kommentteihin. 😄